Tulevan hallituksen tärkeimmät tehtävät suomalaisen PK-teollisuuden pelastamiseksi

Hallituksen strategioista ensimmäisenä on oltava kilpailijamaita paremmin hoidettu yrittäjyys- ja innovaatiopolitiikka. Sen tulee kaikin tavoin tukea uusien keksintöjen ja innovaatioiden kehittämistä. Vaikutukset näkyvät työpaikkojen lisääntymisenä, vientinä ja yritysten kasvuna. Hallituksen kiireellisin operaatio on ”kärsivällisen” riskirahan saaminen yritysten käyttöpääomaksi esim. Finnveran toimesta, ettei elinkelpoisia yrityksiä kaadu turhaan!

Kun Itä-Euroopan alhaisen kustannustason maat liittyivät EU:n, kytkettiin elintasoeroja tasaava ”raha-letku” kansantalouksien välille.  Suomalaisten työllisyys ja hyvinvointi alkoi valua näihin maihin. Viennin ohella myös kotimarkkinoilla kohtaamme kilpailun lisääntyvänä tuontina. Olemme menettäneet Suomessa hintakilpailukykyämme noin kymmenen vuoden ajan ja suunta jatkuu. Halpamaat ovat jäljitelleet suomalaisia tuotteita, investoineet EU:n tuella tehtaisiinsa ja vallanneet markkinat alhaisen kustannustasonsa avulla.

Näin on käynyt suomalaiselle, omia tuotteita valmistavalle PK-teollisuudelle. Suomalaiset ovat saneeranneet ja supistaneet tuotantoaan ja rahat eivät riitä uusien, korvaavien tuotteiden kehittämiseen. PK-teollisuuden tilanne Suomessa on osin jopa vuotta 2009 huonompi, jolloin tuotannon volyymit ja työllisyys alenivat monella yrityksellä alle puoleen.

Olemmeko umpikujassa kun devalvoida emme voi ja palkkoihin ei saa koskea? Halpamaihin siirtyminen ei ole pelastus koska olemme sidoksissa Suomeen rakentamaamme kapasiteettiin. Poliitikot puhuvat PK-yritysten työllistävistä vaikutuksista, mutta työllisyys ei parane ilman mittavia panostuksia keksintöihin, innovaatioihin ja tuotekehitykseen. PK-teollisuus voi jatkossa menestyä ja työllistää uusien tuoteinnovaatioiden avulla.

Yrittämisen, innovoinnin ja tuotekehityksen taloudellisten edellytysten pitää parantua Suomessa, muuten työpaikkoja ei synny. Myös julkista riskirahaa tarvitaan vauhdittamaan sellaisten uusien tuotteiden aikaansaamista, jolla menetetty volyymi ja markkinat vallataan takaisin.

Tavoitteena on oltava, että suomalainen PK-teollisuus on keksinnöissä, innovaatioissa ja tuotekehityksessä aina askelen edellä kilpailevia maita. Vain sitä kautta saamme pysyviä työpaikkoja Suomeen.

 Tulevan hallituksen ratkaisuissa ainakin nämä kymmenen kohtaa ovat välttämättömiä

  1. Yrittäjyyden yleisiä kannusteiden parantaminen, innostaminen ja riskin jakaminen

  2. Innovaatio- ja keksintötoiminnan merkittävä rohkaiseminen ja taloudellinen tukeminen

  3. Teollisen toiminnan edellytysten merkittävä parantaminen, palvelut tulevat perässä

  4. Finnveran otettava enempi riskiä, tarkoittaa valtion vastaantuloa kun ei voida devalvoida

  5. Palkkojen jäädytys, sivukustannukset alas, sekä aito paikallinen sopiminen mahdolliseksi

  6. Yritysverot maksuun vasta kun yrityksestä nostetaan rahaa, voitolla kehitetään yritystä

  7. Energia on Suomessa tuotettava pääosin kotimaisista lähteistä, tuontienergia minimiin

  8. Maan kasvusta kaikki irti, niin pelloilla kuin metsissäkin (=aurinkoenergian hyödyntäminen)

  9. Kaikinpuolisella luonnonvarojen hyödyntämisellä, ekologisesti kestävällä tavalla

  10. Sääntelyä oleellisesti vähemmän ja julkisen sektorin osuus BKT:stä alle 50 %:in


Jorma Nokkala
Yrittäjä, teollisuusneuvos Muurame
SY:n Rakentamisen ja teollisuuden valiokunnan ja Teknologiateollisuuden Yrittäjävaliokunnan jäsen
Keski-Suomen kauppakamarin puheenjohtaja 2002-2005