Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys

Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennyksestä tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Lain myötä elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat verovelvolliset yhteisöt voivat hakea omien tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen sekä ostopalvelumenojen perusteella tehtävää lisävähennystä keväällä 2024 laadittavilla veroilmoituksilla. Vähennyksen edellytyksenä on se, että verovelvollinen harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, joka liittyy välittömästi verovelvollisen omaan elinkeinotoimintaan tai maatalouteen. Vähennystä ei tule sekoittaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennykseen, jota sovelletaan verovuosilta 2021–2027 toimitettavassa verotuksessa, vaikka vähennysten soveltamisalat ovat osittain päällekkäiset.

Vähennyksen kaksi osaa

Yhdistelmävähennys tehdään laissa tarkoitettujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen ja ostopalvelumenojen perusteella ja se koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on yleinen lisävähennys, joka on 50 prosenttia yhdistelmävähennykseen oikeuttavista menoista. Yleisen lisävähennyksen verovuosikohtainen vähimmäismäärä on 5 000 euroa ja enimmäismäärä 500 000 euroa. Toinen osa on tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen lisääntymisen perusteella tehtävä ylimääräinen lisävähennys, joka on 45 prosenttia verovuoden ja tätä edeltävän verovuoden kaikkien yhdistelmävähennykseen oikeuttavien menojen erotuksesta. Ylimääräisellä lisävähennyksellä ei ole vähimmäismäärää, mutta sen verovuosikohtainen enimmäismäärä on 500 000 euroa. Ylimääräisen lisävähennyksen voi tehdä ensimmäisen kerran verovuonna 2024 eli mikäli yhtiön tilikausi on kalenterivuosi, vähennys tulee ajankohtaiseksi keväällä 2025 laadittavan veroilmoitusten aikaan.

Mitkä menot katsotaan tutkimus- ja kehittämismenoiksi?

Koska tutkimus- ja kehittämistoiminta on hyvin laaja-alaista, ei tutkimus- ja kehittämistoiminnan käsitettä ole mahdollista määritellä tyhjentävästi. Yhdistelmävähennyksen mukaisella tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan kuitenkin sellaista luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi tai tiedon käyttämiseksi uusiin sovelluksiin, jolla tavoitellaan jotain olennaisesti uutta.

Säännös soveltuu uusien tuotteiden, palvelujen yms. tutkimiseen sekä olemassa olevien tuotteiden, palveluiden olennaiseen parantamiseen. Sääntely voi soveltua myös yrityksen prosessien kehittämiseen liittyviin menoihin. Verohallinnon antaman ohjeen mukaan, jos yhtiö toteuttaa esimerkiksi hankkeen, jonka tarkoituksena on tavoitella uusia ratkaisuja ottamalla tekoäly osaksi työskentelyä ja yhtiö hyödyntää omia työntekijöitään ja ulkopuolisia palveluntarjoajia olennaisesti uusien ratkaisujen tavoittelussa, on kyse laissa tarkoitetusta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Sen sijaan jo olemassa olevan tuotteen, hyödykkeen tai prosessin käyttöönottoa tai implementointia omaan toimintaan ei pidetä vähennykseen oikeuttavana.

Sääntelyssä ei ole määritelty kriteereitä sille, millainen toiminta oikeuttaa vähennykseen, ja sääntelyä on tarkoitus tulkita laajasti, ei suppeasti. On kuitenkin hyvä huomioida, että sääntelyä koskevassa Verohallinnon ohjeessa korostetaan huomattavissa määrin, että tutkimus- ja kehitystoiminnalla on lain mukaan tarkoitus tavoitella olennaisesti uutta. Koska vähennys on uusi eikä havaintoja verotuskäytännöstä vielä ole, sisältää ainakin olennaisesti uuden -käsite huomattavaa tulkintariskiä.

Mikäli tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennystä haetaan veroilmoituksella vähennettäväksi, on erittäin tärkeää olla tietoinen siitä, millä perustein vähennystä voidaan vaatia, sillä perusteettomasta vähennyksen vaatimisesta voi seurata veronkorotus. Vähennystä vaatiessa veroilmoituksen liitteeksi tulee antaa vapaamuotoinen liite. Yhdistelmävähennys on verottajan vuoden 2024 valvontasuunnitelman yksi painopistealue, eli kysymys valikoituu hyvin todennäköisesti tutkittavaksi säännönmukaisessa verotuksessa, mikäli vähennys veroilmoitukselle lisätään. Epävarmassa tilanteessa voi olla hyödyllistä konsultoida aiheesta veroasiantuntijaa, ennen kuin lisää vähennyksen yhtiön veroilmoitukselle.

KPMG:n veroasiantuntijat avustavat mielellään tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennystä koskevissa kysymyksissä.

Saara Postila
Tax Advisor

Kirjoittaja työskentelee veroasiantuntijana KPMG:n vero- ja lakipalveluissa.


Maksuton neuvontapalvelu jäsenille

Keski-Suomen kauppakamarin jäsenenä saat maksutonta neuvontaa. Ota yhteyttä neuvonta@kskauppakamari.fi tai ole yhteydessä suoraan neuvontaa tarjoaviin yhteistyökumppaneihimme.