27.09.2021 13:38
Työllisyystoimilla ratkaisuja osaajapulaan
Osaajapula vaivaa yrityksiä. Keskisuomalaisista yrityksistä jo nyt 67 prosenttia kärsii osaavan työvoiman pulasta. Jotta kasvavaan työntekijöiden tarpeeseen pystytään vastaamaan, tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Osaajapula yrityksissä on todellinen, kirjoittaa toimitusjohtajamme Ari Hiltunen Keskisuomalaisen Vierailija-kirjoituksessa.
Kyselyssämme tärkeimpinä keinoina osaavan työvoiman turvaamiseksi keskisuomalaiset yritykset nostivat yritys-oppilaitosyhteistyön tiivistämisen, koulutuksen sisältöjen kehittämisen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita sekä työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamisen. Lisäksi mainintoja saivat oppisopimus-, muunto- ja täydennyskoulutusten lisääminen alueen oppilaitoksissa.
Hallitus teki budjettiriihessä joitakin työllisyyttä parantavia toimia, mutta kokonaisuutena työllisyystoimet jäivät vähäisiksi. Rakenteelliset uudistukset siirrettiin helmikuuhun 2022. Hallituksen työllisyystavoite on nyt 78 000 työllisen päässä.
Työllisyystavoitteeseen ja yritysten kasvavaan työvoiman tarpeeseen ei päästä ilman uudistuksia. Suomessa on ajankohdasta ja tilastoinnista riippuen avoimia työpaikkoja yli 50 000 ja työttömiä työnhakijoita 280 000. Järjestelmässä on oltava jotakin perustavanlaatuisesti pielessä, kun kohtaanto-ongelma on näin ilmeinen.
Kannustinloukkuja on purettava ja työn ottamisen kannusteita lisättävä. Tilastoissa on kaksi selvää piikkiä työttömäksi jääneen työllistymisessä: toinen on pian työttömäksi jäännin jälkeen ja toinen juuri silloin, kun ansiosidonnainen päiväraha päättyy. Tästä voidaan vetää johtopäätöksiä, jotka tukevat kauppakamarin esitystä ansiosidonnaisen päivärahan porrastamisesta. Olemme kaikki lukeneet julkisuudesta tarinoita siitä, miten töiden vastaanottaminen ei houkuta, kun työttömyysturvalla ja muilla etuuksilla pärjää.
Työn vastaanottamisen on oltava aina kannattavaa. Tarvitaan joustavampaa työttömyysturvaa. Aina pitäisi pystyä vastaanottamaan edes jonkin verran töitä kuin ei ollenkaan. Meillä on työvoimareservissä ihmisiä, joita kouluttamalla saadaan työvoimaa yrityksiin.
Budjettiriihessä tehtiin toivottu päätös nuorten työllistymisen parantamiseksi. Opiskelijat pystyvät työskentelemään opintojen ohessa entistä paremmin, kun opintotuen tulorajoja korotetaan. Se taas auttaa yrityksiä työvoiman saannissa. Kysymykseksi kuitenkin jäi, kuinka suuri korotus on ja miksi muutos on vain väliaikainen.
Työperäisen maahanmuuton lisäämistä tärkeänä tai erittäin tärkeänä keinona osaavan työvoiman turvaamiseksi piti 41 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä. Vastaajista 55 prosenttia kaipaa hallitukselta toimia, joilla Suomessa olevien maahanmuuttajien työllistymistä parannetaan.
Maahanmuuttoon liittyvät päätökset ja resurssien lisääminen ovat askel oikeaan suuntaan. Lupaprosessien sujuvoittamisen ohella päätettiin pikakaistasta ja D-viisumin laajentamisesta. Näiden toimien vaikutukset ovat kuitenkin pitkissä kantimissa eivätkä ne auta akuuttiin työvoimapulaan.
Verotuksen osalta hyviä päätöksiä olivat esimerkiksi kotitalousvähennyksen laajentaminen ja TKI-rahoituksen vahvistaminen. Vielä on tärkeää ansiotuloverotuksen keventäminen, sillä se osaltaan kannustaa tekemään työtä. Lisääntynyt ostovoima ja työntekeminen kattaisivat veronalennuksesta aiheutuvia valtion menetyksiä jo lyhyellä aikavälillä.
Ari Hiltunen
Toimitusjohtaja
Keski-Suomen kauppakamari