10.11.2021 16:00
Työnantajien on syytä varautua kilpailukieltojen maksullisuuteen
Hallituksen esityksessä (he 222/2020) ehdotetaan työsopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskevan lainkohdan muuttamista. Muutosten myötä kaikkien kilpailukieltosopimusten tekemisestä seuraisi aina työnantajan velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta siltä ajalta, kun työntekijä ei voisi käyttää ammattitaitoaan.
Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Tätä kirjoittaessa eduskunta ei ole vielä hyväksynyt hallituksen esitystä.
Nykytila
Kilpailukieltosopimukset olisivat edelleen sallittuja tilanteissa, jossa niiden solmimiselle on erityisen painava syy. Hallituksen esityksen mukaan kilpailukieltosopimusten enimmäiskestoa ei olisi myöskään tarkoitus muuttaa. Kilpailukielto voitaisiin siten edelleen solmia enintään vuodeksi erityisen painavasta syystä. Tällä hetkellä työnantaja on voinut solmia enintään kuuden kuukauden kilpailukieltosopimuksia ilman korvausvelvollisuutta.
Työantaja on velvollinen suorittamaan kohtuullisen korvauksen työntekijälle ainoastaan yli kuuden kuukauden pituisesta kilpailukieltoajasta.
Ehdotetut muutokset
Muutokset kohdistuisivat työnantajan pakolliseen korvausvelvollisuuteen rajoitusajalta, työntekijälle maksettavan korvauksen määrään ja sen maksuajankohtaan. Työnantajalle annettaisiin myös oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus. Ehdotettujen lainsäädäntömuutosten tarkoituksena on pakollisen korvausvelvollisuuden myötä vähentää tarpeettomien
kilpailukieltosopimusten solmimista.
Hallituksen esityksen mukaan työnantajan korvausvelvollisuus jaettaisiin enintään kuuden kuukauden sekä yli kuuden kuukauden rajoitusaikaan. Enintään kuuden kuukauden kilpailukielloissa työnantajat olisivat velvollisia maksamaan korvauksena 40 % työntekijän palkasta rajoitusajalta. Jos kilpailukieltoaika olisi yli kuusi kuukautta, korvaus olisi vastaavasti 60 % rajoitusajan palkasta. Työntekijälle maksettava korvaus tulisi maksaa rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin. Korvauksen maksamisajankohdasta ei voisi sopia toisin kilpailukieltosopimuksen solmimishetkellä.
Osapuolilla olisi kuitenkin oikeus sopia toisin korvauksen maksuajankohdista työntekijän irtisanoutuessa. Esityksessä ehdotetaan työnantajalle oikeutta irtisanoa kilpailukieltosopimus silloin, kun tarve kilpailukieltosopimukselle muuttuu työsuhteen aikana. Työnantaja ei voisi kuitenkaan irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä olisi jo irtisanoutunut. Esityksessä ehdotettu kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika olisi vähintään kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitun rajoitusajan pituudesta.
Irtisanomisajan tulisi kuitenkin aina olla vähintään kaksi kuukautta. Uuden sääntelyn ehdotetaan koskevan myös ennen muutosten voimaantuloa solmittuja kilpailukieltosopimuksia. Vanhoihin kilpailukieltosopimuksiin sovellettaisiin nykyistä sääntelyä vielä siirtymäajan (1.1.2022—31.12.2022) ajan. Siirtymäajan jälkeen sovellettaisiin uutta lainsäädäntöä. Siten myös vanhat kilpailukieltosopimukset tulisivat ”maksullisiksi” vuoden 2023 alusta alkaen.
Miten yritysten tulisi valmistautua muutoksiin?
Jokaisen yrityksen kannattaa selvittää, onko yrityksessä solmittu kilpailukieltosopimuksia. Työnantajien tulee arvioida, millaisissa työrooleissa kilpailukieltosopimuksia käytetään ja kuinka pitkä rajoitusaika on tosiasiassa tarpeellinen. Tarpeettomat, nykyisen lainkohdan voimassaoloaikana solmitut kilpailukieltosopimukset tulisi irtisanoa siirtymäaikana. Siirtymäaikana työnantajilla olisi oikeus irtisanoa tarpeettomat kilpailukieltosopimukset ilman irtisanomisaikaa. Lisäksi yritysten kannattaa tarvittaessa päivittää työsopimuspohjat vastaamaan uutta lainsäädäntöä.
Työnantajien on viisasta ryhtyä valmistelutoimiin, mutta ennen varsinaisia toimenpiteitä tulee kuitenkin varmistaa, onko eduskunta hyväksynyt hallituksen esityksen.
Eveliina Laajisto
Lakimies
Asianajotoimisto Pro Juridica Oy