Työntekijäosakkaan lähtö ja osakkeiden luovutuksiin liittyvät ongelmat

Kuvituskuva: Pexels

Kuvituskuva: Pexels

Yritykset kamppailevat jatkuvasti kyvykkäimmistä työntekijöistä. Heidän sitouttamisensa maksaa itsensä takaisin pienempänä henkilöstön vaihtuvuutena ja työtyytyväisyytenä. Eräs tapa työntekijäkokemuksen parantamiseksi on sitouttaminen henkilöstöannilla. Jos osakkeet halutaan ostaa työntekijältä takaisin tämän lähtiessä, se on toteutettava yhtiöoikeudellisesti oikein, jotta kyse ei ole laittomasta varojenjaosta.

Kuluvan vuoden alussa tuli voimaan tuloverolain muutos, jonka mukaan listaamaton osakeyhtiö voi antaa osakkeitaan työntekijöidensä merkittäväksi käypää arvoa alhaisempaan hintaan jopa ilman ansiotuloveroseuraamuksia.

Joskus yhtiö voi haluta ostaa osakkeita avainhenkilöltä takaisin, esimerkiksi irtisanoutumistilanteessa. Aina osto ei suju ongelmitta: työntekijä ei ehkä haluakaan luopua osakkeistaan, jos hinnasta ei päästä yhteisymmärrykseen, eikä hän suostu osakkeiden lunastamiseen. Voi myös käydä niin, että välttämätön yhtiöoikeudellinen päätöksenteko unohtuu kaupanteon tuoksinassa. Mitä on muistettava oikeudellisesti ottaa huomioon ja mitä virheitä prosessissa tyypillisesti tehdään?


Hankinta ja lunastus merkitsevät varojenjakoa

Usein sitoutettavan työntekijän on hyväksyttävä osakkeet saadessaan osakassopimus, jossa sovitaan osakkeiden luovutuksesta työsuhteen päättyessä erityyppisin good leaver - ja bad leaver -ehdoin.

Yhtiö voi ostaa osakkeet lähtevältä työntekijäosakkaalta osakeyhtiölain mukaisesti niin, että se päättää joko omien osakkeiden suunnatusta hankkimisesta tai lunastamisesta. Omien osakkeiden hankkimista on se, että yhtiö ostaa osakkeet osakkeenomistajalta vapaaehtoisesti. Lunastamisesta sen sijaan puhutaan, kun osakkeenomistajan on yhtiön päätöksen perusteella luovutettava osakkeet yhtiölle.

Osakkeiden hankkiminen tai lunastaminen työntekijäosakkaalta on yhtiön varojenjakoa. Sen vuoksi asiasta on päätettävä asianmukaisesti yhtiökokouksessa. Yhtiö voi päättää suunnatusta osakkeiden lunastamisesta vain kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella – unohtamatta sitä osakkeenomistajaa, jolta lunastetaan.

Suunnattuun hankintaan sen sijaan riittää kahden kolmanneksen määräenemmistöpäätös ja yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Yhtiöjärjestyksen määräyksellä osakkeisiin voidaan liittää lunastusehto, jolloin suostumusta osakkeenomistajalta ei tarvita.


Mikä hankinta- ja lunastustilanteissa tyypillisesti hiertää?

Kipupisteitä ovat monesti juuri osakeyhtiölaissa asetettujen edellytysten puuttuminen ja yhtiöoikeudellisen päätöksenteon unohtuminen.

Usein tuudittaudutaan siihen, että lunastukseen tarvittava suostumus on annettu etukäteen osakassopimuksessa. Korkein oikeus kuitenkin muistutti keväällä 2020 antamassaan ratkaisussa KKO 2020:34, että yhtiöoikeudellisesti pätevän suostumuksen täytyy koskea lunastuspäätöksen koko sisältöä päätöksentekohetkellä, ja että suostumuksen voi myös yhtiöoikeudellisesti tehokkaalla tavalla peruuttaa lunastamispäätökseen saakka. Mikäli suostumusta ei ole saatu, yhtiökokouksen lunastuspäätös on mitätön.

Joskus päätöksenteko unohtuu kokonaan. Jos asianmukaista yhtiökokouksen päätöstä tai osakkeenomistajien yksimielistä päätöstä ei tehdä, osakkeiden hankintaa tai lunastusta yhtiölle ei katsota yhtiöoikeudellisesti tapahtuneen.

Sopimusoikeudellisesti riittää, että osakkeiden hankkimisesta tai lunastamisesta laaditaan kauppakirja tai luovutussopimus, jonka yhtiö ja myyjä allekirjoittavat. Sopimus ilman yhtiöoikeudellista päätöstä ei kuitenkaan saa aikaan toivottua vaikutusta. Osakkeet jäävät tosiasiassa myyjän omistukseen niin kauaksi aikaa, kunnes yhtiöoikeudellisesti pätevä hankinta tai lunastus on tehty. Kauppahinnan maksu myyjälle ennen pätevää päätöstä merkitsee yhtiön näkökulmasta laitonta varojenjakoa.

Vaatii tarkkuutta laatia osakassopimus niin, että se on yhtiöoikeudellisesti kestävä. Osakassopimuksessa pyritään sopimusoikeudellisin keinoin varmistamaan osapuolten toivottu käyttäytyminen. Sopimusvelvoite – vaikka sen noudattamatta jättäminen olisi sanktioitu – ei korvaa osakeyhtiölain mukaisia toimenpiteitä.

Erityisesti enemmistöosakasvetoisessa osakeyhtiössä, jonka työntekijöitä halutaan sitouttaa tarjoamalla näille vähemmistöosakkuutta, voi lunastusehtoisten osakkeiden käyttö olla hyvä keino ehkäistä ongelmia. Lunastusehtoiset osakkeet voidaan lunastaa suoraan yhtiöjärjestyksen nojalla. Näin erillistä suostumusta lunastusehtoisten osakkeiden lunastukseen ei tarvita.


Muistilista kompastuskivien välttämiseen

  1. Ole tarkkana. Osakassopimuksen laadinta helpottaa myöhempiä tulkintaongelmia, ja se kannattaakin antaa asiantuntijan tehtäväksi. Näin vältytään esimerkiksi terminologisilta virheiltä ja muilta epätarkkuuksilta.
  2. Muista asianmukainen päätöksenteko. Pelkkä kauppakirja osakkeista ei ole riittävä, sillä osakkeita hankittaessa ja lunastettaessa tarvitaan aina myös yhtiökokouksen päätös. Muutoin kyse on laittomasta varojenjaosta.
  3. Harkitse lunastusehtoisia osakkeita. Lunastusehtoinen osakesarja helpottaa lunastuksen toteuttamista, koska osakkeita luovuttavan suostumusta ei tarvitse silloin hankkia. Yhtiöoikeudellinen päätös on tässäkin tilanteessa tehtävä, mutta yhtiöjärjestyksen määräyksen nojalla päätöksen voi tehdä yhtiökokouksen sijasta myös hallitus.



Miten KPMG voi auttaa?

KPMG:n lakimiehet ja veroasiantuntijat avustavat vuosien kokemuksella niin henkilöstön sitouttamisjärjestelmien suunnittelussa ja luomisessa kuin niiden purkamiseenkin liittyvissä asioissa.

Kirjoittaja Marianna Perosvuo on työskennellyt KPMG:llä lakimiehenä vuodesta 2018 lähtien. Hän avustaa asiakkaita Jyväskylästä käsin pääasiassa yrityskaupoissa ja -järjestelyissä sekä sopimus- ja yhtiöoikeudellisissa kysymyksissä.

Lakimies Marianna Perosvuo

KPMG