Työntekijöiden sitouttaminen henkilöstöannilla listaamattomissa osakeyhtiöissä

Listaamattoman osakeyhtiön henkilöstöantia koskeva uusi tuloverolain 66 a § säännös on tullut voimaan 1.1.2021. Osakeannilla tarkoitetaan työntekijöille annettavia osakkeita, joiden tavoitteena on sitouttaa ja kannustaa työntekijöitä, sekä samalla kasvattaa yrityksen arvoa. Hallituksen esityksen 73/2020 vp mukaan uudistuksen tavoitteena on ollut mm. edistää listaamattomien yhtiöiden mahdollisuuksia sitouttaa henkilöstöä toteuttamalla henkilöstöanti sekä selkiyttää ennen lakimuutosta henkilöstöanteihin liittyneitä haasteita.

Keskeisimmät edellytykset säännöksen soveltamiseksi:

• Työnantajayhtiö on merkitty ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin ja osakkeita merkitsevä henkilö on työsuhteessa kyseiseen yhtiöön.
• Työnantajayhtiö harjoittaa elinkeinotoimintaa ja työnantajayhtiön varat koostuvat pääosin elinkeinotoimintaa palvelevasta omaisuudesta.
• Osakeanti on suunnattu henkilöstön enemmistölle.

Suurinta rajanvetoa em. edellytysten osalta jouduttaneen tekemään enemmistövaatimuksen kanssa. Verotuskäytännön perusteella henkilöstön enemmistöä koskeva kriteeri voidaan katsoa täyttyvän, kun mahdollisuus osakkeiden merkintään on yli puolella koko henkilöstön määrästä. Edellytyksenä ei kuitenkaan ole, että kaikki käyttäisivät mahdollisuuttaan merkitä yhtiön osakkeita, vaan ratkaisevaa on yhtiön puolesta tarjottu mahdollisuus osallistua osakeantiin. Osakeannin ehtojen tulisi olla samat koko osallistuvalle henkilöstölle, mutta työntekijöillä voi olla esimerkiksi oikeus merkitä eri määrä osakkeita.

Henkilöstöantia koskevaa uutta säännöstä ei sovelleta siltä osin kuin osakkeita merkitsevän henkilön ja hänen perheenjäsenensä tai heidän yhdessä omistamansa osuus suoraan tai välillisesti ylittää kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista tai vastaavan osuuden yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Säännöstä ei sovelleta myöskään yhtiön hallituksen tai hallintoneuvoston jäseneen, joka ei saa palkkaa yhtiöstä. Yhtiön toimitusjohtaja kuuluu kuitenkin säännöksen soveltamisalan piiriin.
Säännöksellä ei muuteta mahdollisen luovutusvoiton verokohtelua.

Erot entisen ja nykytilanteen välillä

Ennen uutta säännöstä verotettavaa etua muodostui, jos työntekijä sai merkitä työnantajayhtiönsä osakkeita hintaan, joka oli alle 90 % osakkeiden käyvästä arvosta.
Lakimuutoksen myötä verotettavaa etua muodostuu silloin, kun osakkeiden merkintähinta on alle osakkeiden matemaattisen arvon. Matemaattinen arvo lasketaan yhtiön verovuotta edeltävän vuoden tilinpäätöksen mukaan. Esimerkiksi 31.7.2020 päättyneen tilikauden perusteella lasketaan matemaattinen arvo verovuodelle 2021. Matemaattisella arvolla tarkoitetaan käytännössä yhtiön tarkistettua nettovarallisuutta (varat vähennettynä veloilla).
Uuden säännöksen myötä verotuskohtelu on aiempaan verrattuna:

• ennustettavampaa; ja
• mahdollisesti ja todennäköisemmin myös edullisempaa.

Edut henkilöstöannista koskevat erityisesti mm. startup-yrityksiä. Etu on vähäisempi niiden yritysten kohdalla, joilla on vahva tase ja jotka toimivat ns. perinteisemmillä toimialoilla.

Esimerkki

Sijoittaja on tehnyt 100.000 euron sijoituksen yhtiöön 600.000 euron valuaatiolla, jolloin muodostuu yhtiön osakkeiden vertailuhinta ja käypä arvo. Yhtiön osakkeiden määrä on 50.000 kpl, jolloin osakekohtainen arvo olisi 12 euroa. Nettovarallisuuden perusteella laskettu osakkeen arvo on 1 euro.

Henkilöstölle ei muodostu verotettavaa etua, kun merkintähinta on vähintään 1 euro osakkeelta.
Optio-ohjelmassa tai rajatussa osakeannissa sovellettaisiin 600.000 euron käypää arvoa, jolloin yhden osakkeen arvo olisi 12 euroa. Ero olisi siis huomattava.

Muuta

Suosittelemme tutustumaan Fennon blogikirjoitukseen osakassopimuksista, joka liittyy kiinteästi henkilöstöanteihin ja muihin osake- ja optio-ohjelmiin.

Jussi Saviharju, Mikko Tolvanen

Asianajotoimisto Fenno