Työsuhteen irtisanomisperusteiden muuttamista koskeva lainvalmistelu etenee

Voimassa olevan työsopimuslain (55/2001) mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Tällaisina syinä voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Työntekijää ei kuitenkaan saa voimassa olevan lain mukaan irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoituksella mahdollisuus korjata menettelynsä. Työryhmän esityksen keskeisenä päämääränä on madaltaa irtisanomiskynnystä siten, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi aiemman asiallisen ja painavan syyn sijaan pelkästään asiallinen syy.

Valmisteilla olevan lakimuutoksen myötä irtisanomisperusteesta poistettaisiin painavan syyn -vaatimus. Työntekijän irtisanominen olisi mahdollista työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla sellaisella asiallisella syyllä, jonka vuoksi työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsopimuksen jatkamista irtisanomisaikaa pidempään. Asiallisena syynä voitaisiin pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden rikkomista, kuten töiden laiminlyömistä, perusteetonta poissaoloa, epäasiallista käytöstä sekä jatkuvaa huolimattomuutta työssä. Myös jatkuvaluonteiset puutteet työsuorituksessa ja työntekijän henkilöön liittyvät muutokset, joiden vuoksi hän ei enää kykene selviytymään työtehtävistään olisivat jatkossa mahdollisia irtisanomisperusteita.

Työryhmän muistion mukaan valmistellut muutokset voisivat lisäksi selkeyttää irtisanomista esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• Työntekijä on aiemmin toiminut moitittavasti, ja uusi rikkomus osoittaa samanlaista välinpitämättömyyttä työsuhteeseen liittyvien velvoitteiden noudattamisessa.
  
• Työntekijän vakavuudeltaan vähäiset rikkomukset ovat toistuvia.
• Työntekijä pysyväisluonteisesti alisuoriutuu työssään.

Työnantajalla ei myöskään olisi enää velvollisuutta selvittää mahdollisuutta tarjota työntekijälle muuta työtä. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa työntekijän työntekoedellytykset muuttuvat siten, että työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden vuoksi.

Lakimuutoksessa selkeytettäisiin myös varoitusmenettelyä. Jatkossa työnantajan olisi kerrottava työntekijälle varoituksen olennainen sisältö ja ilmoitettava, että varoitukseen johtaneen toiminnan jatkaminen voi johtaa työsopimuksen irtisanomiseen. Työsopimus voitaisiin kuitenkin irtisanoa varoitusta antamatta silloin, kun työntekijän menettely on ollut niin vakavaa, että työntekijän on ilman varoitustakin tullut ymmärtää toimintansa moitittavuus.

Lakimuutos mahdollistaisi irtisanomisen sellaisissa tilanteissa, joissa se ei nykyisin olisi mahdollista. Tämä koskisi erityisesti tapauksia, joissa työntekijä jatkaa moitittavaa käytöstään, ja uusi rikkomus osoittaa välinpitämättömyyttä työsuhteeseen liittyvien velvoitteiden noudattamisessa. Niin ikään vakavuudeltaan vähäisemmät, mutta toistuvat rikkomukset voisivat tulevaisuudessa selkeämmin muodostaa irtisanomisperusteen. Tällainen muutos voisi tuoda yritykselle taloudellisia säästöjä tilanteissa, joissa työntekijä aiheuttaa yritykselle haittaa tai suoriutuminen työstä on muutoin heikkoa.

Irtisanomisperusteeseen liittyy aina jatkossakin kokonaisharkintaa, jossa tulee ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat. Huomioitavia seikkoja olisivat muun muassa työntekijän asema ja tehtävien luonne, työntekijän muu työsuhteen vastainen toiminta, työnantajan toimet työntekijän virheellisen tai puutteellisen toiminnan oikaisemiseksi sekä työnantajan muu asiaan liittyvä menettely. Vaikutusta voisi esityksen mukaan olla myös työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärällä.

Täysin ennakoitavan ja kaikkiin tilanteisiin soveltuvan irtisanomiskynnyksen hahmottaminen laintasolla ei ole mahdollista. Irtisanomisperusteiden arviointi perustuu nykyisinkin yleislausekkeisiin ja edellyttää kokonaisharkintaa. Tämä on johtanut siihen, että irtisanomiskynnyksen tarkempi taso on määrittynyt oikeuskäytännössä, mihin perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota.

Muutosten tavoitteena on purkaa työllistämisen esteitä ja vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Yritysten näkökulmasta esityksen tavoitteena on paran-taa tuottavuutta. Toisaalta myös työntekijöiden siirtyminen heille mahdollisimman hyvin sopiviin työpaikkoihin nopeutuu, mitä voidaan pitää myös työntekijöiden etuna.

Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämä lausuntokierros on päättynyt 7.4.2025. Hallituksen on tarkoitus antaa eduskunnalle esitys kesäkuussa 2025. Työryhmän mietinnön mukaan lait olisi tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.

Johanna Toiviainen

Asianajaja, varatuomari, HHJ

https://asianajotoiviainen.fi/

Keski-Suomen kauppakamarin jäsenenä voit hyödyntää maksutonta neuvontaa esimerkiksi laki-, talous-, työsuhde- ja tietosuoja-asioissa. Lähetä kysymyksesi neuvonta@kskauppakamari.fi tai ole suoraan yhteydessä yhteistyökumppaneihimme.