07.06.2023 09:31

Uuden tekoälysääntelyn vaikutukset ja riskienhallinta yrityksille - osa 2

Tekoälyasetusehdotusta[1], jossa määritellään tekoälyjärjestelmä, täydennetään vuonna 2022 annetuilla vastuusääntelyn uudistusehdotuksilla, joita ovat mm. tuotevastuudirektiivin muutosehdotus[2] sekä siviilioikeudellista vastuujärjestelmää koskeva ehdotus[3]. Tuotevastuudirektiivin muutosehdotuksella on tarkoitus harmonisoida ankaraan vastuuseen perustuva tuotevastuusääntely soveltumaan digiaikaan siten, että tekoälyjärjestelmät ja tekoälyä hyödyntävät tavarat katsotaan ”tuotteiksi”, ja ne kuuluvat siten tuotevastuudirektiivin soveltamisalan piiriin. Tällöin viallisen tekoälyn aiheuttaessa vahinkoa olisi mahdollista saada korvauksia ilman, että vahingonkärsijän olisi pystyttävä osoittamaan valmistusvirhe. Vahingonkärsijän olisi mahdollista vaatia korvausta tekoälyjärjestelmän tarjoajalta tai muulta valmistajalta, joka on integroinut tekoälyjärjestelmän toiseen tuotteeseen, mikäli viallinen tekoälyjärjestelmä aiheuttaa omaisuusvahinkoja, fyysistä haittaa tai tietojen häviämisen.[4]

Tuotevastuudirektiiviehdotuksessa tuotteen määritelmän piiriä laajennettaisiin (irtainten esineiden ja sähkön lisäksi) kattamaan myös ohjelmistot sekä digitaaliset valmistustiedostot, joilla tarkoitetaan irtaimen esineen digitaalista versiota tai digitaalista mallia. Ehdotuksessa tarkoitetut tuotteet olisivat siten aineellisia tai aineettomia. Lisäksi tuotteeseen liittyviä palveluja (digitaalisia palveluja) olisi käsiteltävä tietyin edellytyksin sen tuotteen komponentteina, johon ne on liitetty. Myös korvattavan vahingon käsitettä laajennettaisiin kattamaan sellaisten tietojen häviämisen tai korruptoitumisen, joita ei käytetä yksinomaan ammatillisiin tarkoituksiin.[5]

Nykyisessä tuotevastuusääntelyssä on havaittu myös todistustaakkaan liittyvä ongelmallisuus. Monimutkaisten tekoälyjärjestelmien aiheuttamissa vahingoissa saattaa nimittäin korvausvastuun syntymisen kannalta muodostua erityisen haastavaksi osoittaa, että tuote on ollut viallinen ja aiheuttanut vahingon. Ehdotuksen mukaan todistustaakkaa kevennettäisiin monimutkaisissa tapauksissa.[6]

Tuotevastuudirektiiviä ja siviilioikeudellista vastuujärjestelmää koskevat muutosehdotukset muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, sillä niiden soveltamisalaan kuuluvat vaateet koskevat eri vastuutyyppejä. Tekoälyn erityispiirteet (mm. läpinäkymättömyys ja monimutkaisuus) on havaittu ongelmallisiksi erityisesti tuottamukseen perustuvien kansallisten vastuusääntöjen piirissä. Siviilioikeudellista vastuujärjestelmää koskevalla ehdotuksella esitetään, että vahingonkorvausta voidaan vaatia tekoälyyn liittyvien vahinkojen kohdalla keneltä tahansa vahingonaiheuttajalta tuottamusvastuuseen perustuvien kansallisten vastuujärjestelmien puitteissa.[7]

Tuotevastuusääntelyn uudistaminen harmonisoi kuluttajansuojaa, turvaa yritysten kilpailukykyä jäsenvaltioiden kesken sekä tuo oikeusvarmuutta korvausvastuuseen viallisten tekoälyjärjestelmien aiheuttamissa vahingoissa. Näin edistetään yritysten innovointia ja tekoälyyn liittyvää kehitystä.

Tulossa kesällä 2023!

ICT-oikeuden webinaarisarja:

Osa 1: Johdanto aiheeseen: Tekoälysääntely ja yritykset - Tulevaisuuden näkymiä

Osa 2: Uuden tekoälysääntelyn vaikutukset ja riskienhallinta yrityksille

WINLAW CHANNEL, https://www.winlaw.fi/winlaw-channel/ mm. ”Pääomamarkkinoiden rooli yritysten rahoituksessa”, ”Public Legal Corporate Governance”, ”Kehitysehdotuksia osakeyhtiön velkojainsuojasta”.​​​​​​​

ASIANAJOTOIMISTO WINLAW OY

Kirjoittajat:

Lue osa 1: Uuden tekoälysääntelyn vaikutukset ja riskienhallinta yrityksille

Maksuton neuvontapalvelu jäsenille

Kauppakamarin jäsenenä saat maksutonta neuvontaa esimerkiksi talous-, laki-, vero- ja työsuhdeasioissa. Voit lähettää kysymyksesi osoitteeseen neuvonta@kskauppakamari.fi tai olla suoraan yhteydessä neuvontapalvelukumppaneihimme.