Uusi hallitusohjelma lisää työllisyyttä, kasvua ja elinvoimaa

Kauppakamareiden tavoitteet toteutuivat hallitusohjelmassa kokonaisuudessaan hyvin. Toimitusjohtajamme pureutuu muutamaan hyvään elementtiin Keskisuomalaisen Vierailija-kirjoituksessaan.

Meteliähän siitä tuli, kuten odotettavissa oli, kun uusi hallitusohjelma julkaistiin.

Suuntaviivat tulevalle neljälle vuodelle ovat herättäneet kipakoita kahvipöytäkeskusteluja, ja hallitusohjelman yksityiskohdat ovat täyttäneet lehtien palstat erinäisillä skenaarioilla ja mielipiteillä.

On hienoa, että hallitusohjelmassa toteutui paljon kauppakamareiden ajamia tavoitteita. Yritysten ja elinkeinoelämän kannalta uusi hallitusohjelma sisältää hyviä elementtejä, joista nostan tässä kirjoituksessa muutamia.

Uusi hallitusohjelma kannustaa yrittämiseen, investointeihin ja työllistämiseen. Toteutuessaan uusi hallitusohjelma parantaa kilpailukykyä, työllisyyttä ja julkista taloutta eli niitä asioita, joita hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen tarvitaan. Toimivat julkiset palvelut, koulutus, vireä yritystoiminta, työllisyys ja osaava työvoima sekä saavutettavuus merkitsevät elinvoimaa myös Keski-Suomelle.

Kansa äänesti talouden kuntoon laittamisen puolesta, ja esitetty toimenpidekokonaisuus vahvistaakin julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla. Ylimääräisen sääntelyn purkaminen, luvitusten sujuvoittaminen ja kuntien tehtävien karsiminen ovat kannatettavia ratkaisuja julkisen talouden sopeuttamisen ja yritysten kannalta. On tärkeää, ettei yritysten hallinnollinen taakka kasva ja samalla voidaan helpottaa julkisiin menoihin kohdistuvaa painetta.

Hyvää on myös se, ettei yritysten verotusta kiristetä. Työllisyyden ja kasvun kannalta on oikeansuuntaista keventää työn verotusta ja kiristää haittaverotusta. TKI-rahoituksen nosto kantaa hedelmää uutena kasvuna ja työpaikkoina pitkällä aikavälillä. Rahoituksen lisääminen perusopetukseen on niin ikään hyvä asia.

Erityisen hyvänä pidän hallitusohjelman kirjauksia, jotka ovat työhön kannustavia. Yritykset ovat jo vuosia kertoneet työvoimapulasta, kun tekijöitä ei ole riittävästi.

Kannustinloukkujen purkamisella kuten muun muassa ansiosidonnaisen päivärahan porrastamisella ja ansiotuloverotuksen keventämisellä kannustetaan työntekoon ja vaikutetaan siihen, että työnvastaanottaminen on kannattavaa. Paikallisen sopimisen lisääminen tuo kaivattua joustoa työmarkkinoille.

Kansalaisina meidän on muistettava, jos on oikeuksia, on myös velvollisuuksia. Työnteko on yksi niistä, jos se on suinkin mahdollista. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö huonommassa asemassa, hädässä olevia auteta. Sitä on hyvinvointiyhteiskunta.

Sen sijaan linjaukset työperäiseen maahanmuuttoon jäivät vajaiksi. Suomen ja Keski-Suomen väestökehitykselle ja sitä kautta elinvoimalle työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä.

Saavutettavuuden merkitys kilpailukyvylle on tunnistettu hallitusohjelmassa. Kolmen miljardin euron rahoituspotti liikenneinfraan on toivottu lisä Suomen kansallisomaisuuden rapistumisen pysäyttämiseksi. Erityisen hienoa on maininta Valtatie 4 Keski-Suomessa, samoin lentoliikenne. Työsarkaa kuitenkin riittää siinä, että jatkossa rahoitusta kohdistetaan Keski-Suomen kärkihankkeisiin eli Valtatie 4 parantamiseen Vaajakosken kohdalla ja Jyväskylä-Tampere-raideyhteyden parantamiseen.

Jäämme innolla seuraamaan hallitusohjelman toteuttamista. Toivon hallitukselle rohkeutta, voimia ja tahtoa viedä edellä mainittuja asioita eteenpäin. Valittu linja on oikea Suomen menestymiselle.


Ari Hiltunen
toimitusjohtaja
Keski-Suomen kauppakamari


Kirjoitus on julkaistu alun perin 26.6.2023 Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla.