13.03.2026 16:44
Uusittu lunastuslaki 1.8.2025 on iso parannus omaisuudensuojaan – mikä vaikutus korvauksiin?
Asianajaja Elina Saari Urtti Asianajotoimistosta.
Suomi sähköistyy teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen saralla. Puhtaasti tuotetun sähkön tarve ja kysyntä on kasvava. Samalla kun huolehditaan nykyisten sähköverkkojen toimivuudesta, suunnitellaan ja rakennetaan uutta kanta- ja jakeluverkkoa. Viimeksi mainitulla on laajoja yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Uuden infrastruktuurin rakentaminen edellyttää laajamittaista omaisuuden lunastamista ja sen myötä korvauskysymysten ratkaisemista, sekä sopimalla että lunastusmenettelyssä.
Lunastuslain uudistus astui voimaan 1. elokuuta 2025. Lain korvausperusteiden uudistus vahvisti maanomistajien omaisuudensuojaa ja paransi maanomistajien neuvotteluasemaa sopiessa sähköverkkojen sijoittamisesta. Lakimuutoksen myöstä korvaus määritetään nyt markkina-arvoon ja lisäksi arvo on määritettävä tavalla, joka johtaa omaisuuden korkeimpaan arvoon ja sen päälle määrätään 25 prosentin korotus kohteen- ja haitankorvaukselle.
Korvaukset eivät kuitenkaan tule maanomistajalle automaattisesti. Korvauksia on vaadittava, korvausvaatimus on esitettävä kaikista menetyksistä eli vaatimukset on perusteltava. Lunastustoimikunta ottaa automaattisesti huomioon vain tietyt etukäteen tiedossa olevat asiat, eikä lunastustoimikunta varsinaisesti huolehdi asianosaisten oikeuksista lunastustoimituksessa.
Kuntien näkökulmasta uudistus voi tuoda haasteita, sillä se voi nostaa maanhankinnan kustannuksia ja vaikuttaa asuntojen hintoihin ja vuokriin. Energiateollisuuden mukaan lunastuskorvausten kasvu voi nostaa kustannuksia ja sitä kautta myös verkkopalvelumaksuja. Toisaalta taas lunastuslain uudistus voi lisätä kuntien ja muiden lunastajien halukkuutta neuvotella vapaaehtoisista kaupoista maanomistajien kanssa, mikä on tietysti kaikkien osapuolten kannalta tervetullut uudistus.
Lunastuksessa kunkin osapuolen on hyvä olla tietoinen eri korvausperusteista ja -vaihtoehdoista. Useimmiten puustoisilla alueilla esille nousevat vaihtoehtoina vain puukaupan tekeminen tai mahdollisuus jättää puut maanomistajalle itselleen. Sen sijaan maanomistajan kannalta kannattavin vaihtoehto ei välttämättä tule osapuolten keskinäisissä neuvotteluissa esille lainkaan.
Maanomistajan kannalta taloudellisesti kannattavin vaihtoehto puustoisten alueiden lunastuksissa on yleensä se, kun jättää puukaupan tekemättä ja vaatii puuston arvon maksettavan lunastuskorvauksena. Tällöin puuston kantohintaa korotetaan 25 prosenttia. Maanomistajan kannattaakin vaatia markkina-arvoon perustuvaa korvausta aina korkeimman markkina-arvon mukaisesti sekä 25 prosentin suuruista lisäkorvausta. Metsän arvonmäärityksen osalta kannattaa laskea, mikä arviointimenetelmä tuottaa parhaan lopputuloksen eli maanomistajan on kiinnitettävä huomiota korvausrakenteisiin ja vaadittava erittelyä kohteen-, haitan- ja vahingonkorvauksista. Puusto kannattaa vaatia kohteenkorvaukseksi. Lisäksi maanomistajan itsensä on arvioitava, toteutuuko asunto- ja elinkeinotakuu omalla kohdalla ja jos maanomistajalle aiheutuu haittaa esimerkiksi metsäelinkeinon näkökulmasta, kannattaa vedota tähän. Myös verotuksellisilla seikoilla voi olla merkitystä asiassa. Vaikka lunastaja nostaisikin puuston arvoa ja korvausta 25 prosentilla, niin se ei välttämättä riitä.
Lunastustoimikunnan määräämissä korvauksissa kokonaisveroaste on 6 prosenttia, kun puukaupassa se on 30 tai 34 prosenttia. Verotuksen vuoksi puukaupan tekeminen lunastettavalta alueelta aiheuttaa yleensä vähintään veroedun suuruisen tappion.
Myös toimijoiden on hyvä tiedostaa ja ymmärtää näitä maanomistajan ratkaisuihin vaikuttavia tekijöitä, sillä osapuolet voivat yhdessä keskustella korvausperusteista ja esimerkiksi siitä, kannattaako puuston poistosta tehdä sopimus toimijan ja maanomistajan kesken suoraan vai jätetäänkö puusto ja korvauskysymykset lunastustoimikunnan arvioitavaksi lunastustoimituksessa. Toimijalle sopiminen sähkölinjan sijoittamisesta ja korvauksista on usein taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto, sillä toimituksessa määrättyjen korvausten lisäksi myös pakkosijoituslupa- ja korvaustoimituskustannukset sekä maanomistajan kohtuulliset edunvalvontakustannukset tulevat toimijan maksettavaksi.
Elina Saari
Asianajaja
Urtti asianajotoimisto Oy
Juttu on julkaistu alun perin Keski-Suomen Kauppakamari-lehden vuoden 2026 helmikuun numerossa.
Maksuton neuvontapalvelu jäsenille
Keski-Suomen kauppakamarin neuvontapalvelu auttaa jäseniä maksutta. Laita kysymyksesi osoitteeseen neuvonta@kskauppakamari.fi tai ota yhteyttä suoraan neuvontapalvelukumppaneihimme.