Valtion on edistettävä alueiden elinvoimaa tasapuolisesti

Viime viikolla työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti Itäisen Suomen ohjelman luonnosta koskevan lausuntokierroksen. Yhtenä ohjelman konkreettisena ehdotuksena on selvittää mahdollisuutta määräaikaisen erityistalousalueen perustamiseksi Itä-Suomeen. Luonnoksessa erityistalousalueen käytännön toimenpiteinä mainitaan verokannustimet, alueellinen tuki sekä sopimuksellinen malli. Näillä toimilla halutaan edistää Itä-Suomen taloudellista kasvua, alueellista elinvoimaa ja investointeja.

Ymmärrämme erittäin hyvin Itä-Suomen haastavan tilanteen Venäjän aiheuttaman hyökkäyssodan, geopolitiikan ja itärajan sulkemisen vuoksi. Pidämme ehdotusta erityistalousalueen selvittämisestä kuitenkin erittäin haitallisena, kilpailua häiritsevänä ja erityisesti muita alueita syrjivänä.

Itse asiassa ohjelma-asiakirjassa tuodaan esiin VATT:n joulukuussa julkaistavan selvityksen tuloksia. Niiden mukaan Itäisen Suomen ohjelma-alueen taloudellisen toiminnan taso on ollut pitkään muuta maata heikompi. Ohjelma-alueella on matalampi työllisyysaste, korkeampi työttömyysaste, alemmat keskimääräiset tulot ja vähemmän työpaikkoja asukasta kohti kuin muualla maassa. Ero muuhun maahan ei kuitenkaan ole suuri, jos sitä vertaa muihin maakuntiin kuin Uusimaahan. Vaikka ohjelma-alueen tilanne on monella taloudellisella mittarilla muuta maata heikompi, on kehitys ollut pääosin samanlainen tai jopa parempi kuin muualla.

Tässä tilanteessa onkin hyvä pysähtyä tarkastelemaan juurisyitä, jotka ovat johtaneet Itä-Suomen haastavaan tilanteeseen. Itä-Suomi kamppailee investointien vähäisyydellä, puolustusvoimat eivät anna lupia tuulivoimahankkeille, matkailijavirrat ovat tyrehtyneet, eikä alue houkuttele uusia asukkaita. Syynä tähän on Venäjä ja voidaan perustellusti kysyä, saadaanko verohelpotuksilla ja investointituilla aikaan investointien virtaa vai onko niin, että geopolitiikan haasteet pitävät edelleen yksityiset investoinnit kaukana Itä-Suomesta?

Verohelpotusten ja investointitukien sijaan tulisikin panostaa muihin ratkaisuihin. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut tukea itärajan vahvistamiseen. Itä-Suomen ohjelmaluonnoksessa on erinomaisia avauksia muun muassa kokonaisturvallisuuteen liittyen. Nämä luovat työtä ja elinvoimaa alueelle. Lisäksi turvallisuuden näkökulmasta tärkeää on pitää alue asuttuna. Pidämme tärkeänä, että Itä-Suomessa säilyy jatkossakin vahva korkeakoulutus. Työpaikkojen luonnin osalta olisi syytä harkita valtion työpaikkoja alueelle. Yksityisten investointien houkuttelua on syytä mahdollistaa pullonkaulaksi tunnistetun sähköverkon siirtokapasiteetin kehittämisellä. Nämä ehdotetut toimenpiteet eivät ole niin alttiita geopolitiikan herkkyyksille kuin yksityiset investoinnit.

Olemme nyt lausunnolla olevan ohjelman osalta huolissamme siitä, että valtionhallinnon katseet suuntautuvat liiaksi tietyille alueille ja väistämättä nämä panostukset heikentävät kehittämispotentiaalia ja elinvoimaa toisilla alueilla. Valtion tulee edistää alueiden elinvoimaa tasapuolisesti.


Paula Erkkilä, toimitusjohtaja, Pohjanmaan kauppakamari
Antti Eskelinen, toimitusjohtaja, Tampereen kauppakamari
Ari Hiltunen, toimitusjohtaja, Keski-Suomen kauppakamari
Anne Vanhala, toimitusjohtaja, Hämeen kauppakamari