14.10.2013 05:16
Vaude!
BLOGI: KEIJO MANNER: Olinpahan tilaisuudessa, jollaisessa en aiemmin yli 30 vuoden työkokemuksesta huolimatta ole ollut. Aiheet olivat tuttuja ja myös työskentelymetodi mutta kokoonpano – se oli jotain uutta!
Olin johtamisen muskettisoturien, leikkimielinen nimi mutta ajattelen, että kuvastaa näiden 6 henkilön sitoutumista Parempi Johtaa Hyvin hankkeeseen, kanssa yliopistolla 10 juuri valmistuneen tai edelleen opiskelevan kanssa pohdiskelemassa johtamisen syvintä olemusta. Siis sitä, mikä johtamisessa oikein on tärkeää ja myös, missä järjestyksessä.
Metodina oli learning cafe –tyyppinen työskentelytapa, jossa ryhmät kiertävät niin, että kaikki tulevat käsitelleeksi samat aiheet. Minulle tuli pohdituttavaksi aiheet: viestintä, kuunteleminen ja kiittäminen.
Ensimmäinen ja myös aika perustavaa laatua oleva havainto oli se, että kaikki ryhmät, tavalla tai toisella, kyseenalaistivat esitetyn kymmenen "teesin" rakennelman. Siis sen, että mikä on yläkäsite ja mikä alakäsite. Ajattelen, että niissä keskusteluissa oli kaksi puolta. Opintojen aikaansaama analyyttinen ajattelukyky ja myös se, että miten vaikeaa itse asiassa on yleispätevästi määritellä johtaminen ja aivan erityisesti se, mikä siinä on tärkeää ja mikä johtuu mistäkin. Mielenkiintoinen kokemus. Pani taas kerran miettimään syntyjä syviä. Ja aivan erityisesti sitä, että viestintä on, kirjallisenakin, haastava laji.
Toinen aika hauska havainto oli se, että kun ainakin "meillä" aina lähetetään nuorien pariin toisia nuoria tai ei ainakaan näin vanhoja kuin minä (pyöreästi 58v) niin kysyttäessä ryhmätyökumppanimme totesivat miltei yhdestä suusta, että on hyvä tavata kokeneita johtajia – iästä huolimatta. Enpä ollut tullut ajatelleeksi. Ehkä olisi pitänyt kysyä jo aiemmin. Niinpä niin...
Kolmas mielenkiintoinen havainto oli tiimiytyminen. Kun alussa musketöörit olivat omana ryhmänään ja räpläsimme puheliamme ja opiskelijat/valmistuneet omana ryhmänään, niin toiminnan alettua hyvin nopeasti eroa ei enää huomannut. Työskentely alkoi ja sujui ilman lämmittelyvaihetta. Hieno asia. Kertonee nykynuorten hyvistä ryhmätyövalmiuksista ja kyvystä käydä rakentavaa dialogia. En nimittäin tunnistanut yhtään nitistävää tai vähättelevää puheenvuoroa noissa kolmessa ryhmässä rastillani. Tärkeä ominaisuus nykypäivän johtamisessa ja tiimeissä. Hyvä!
Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja piristävä kokemus. Tätä tunnuttiin tahdottavan lisää. Ainakin minä olen käytettävissä. Sain tästä itsekin paljon – enemmän kuin osasin odottaa.
Ja mikä siellä sitten nousi pisteytettynä tärkeimmäksi johtamiseen liittyväksi asiaksi? Kyllä ne asiat olivat kuunteleminen ja innostaminen. Ja arvatkaapa mitä? Meillä kaksi hyvin keskeistä teemaa johtamisemme kehittämisessä ovat kuunteleminen/läsnäolo ja valmentava johtaminen. Vaude!
Entistä innostuneempana
Keijo
Kirjoittaja on Keski-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja ja Keski-Suomen kauppakamarin varapuheenjohtaja.
Olin johtamisen muskettisoturien, leikkimielinen nimi mutta ajattelen, että kuvastaa näiden 6 henkilön sitoutumista Parempi Johtaa Hyvin hankkeeseen, kanssa yliopistolla 10 juuri valmistuneen tai edelleen opiskelevan kanssa pohdiskelemassa johtamisen syvintä olemusta. Siis sitä, mikä johtamisessa oikein on tärkeää ja myös, missä järjestyksessä.
Metodina oli learning cafe –tyyppinen työskentelytapa, jossa ryhmät kiertävät niin, että kaikki tulevat käsitelleeksi samat aiheet. Minulle tuli pohdituttavaksi aiheet: viestintä, kuunteleminen ja kiittäminen.
Ensimmäinen ja myös aika perustavaa laatua oleva havainto oli se, että kaikki ryhmät, tavalla tai toisella, kyseenalaistivat esitetyn kymmenen "teesin" rakennelman. Siis sen, että mikä on yläkäsite ja mikä alakäsite. Ajattelen, että niissä keskusteluissa oli kaksi puolta. Opintojen aikaansaama analyyttinen ajattelukyky ja myös se, että miten vaikeaa itse asiassa on yleispätevästi määritellä johtaminen ja aivan erityisesti se, mikä siinä on tärkeää ja mikä johtuu mistäkin. Mielenkiintoinen kokemus. Pani taas kerran miettimään syntyjä syviä. Ja aivan erityisesti sitä, että viestintä on, kirjallisenakin, haastava laji.
Toinen aika hauska havainto oli se, että kun ainakin "meillä" aina lähetetään nuorien pariin toisia nuoria tai ei ainakaan näin vanhoja kuin minä (pyöreästi 58v) niin kysyttäessä ryhmätyökumppanimme totesivat miltei yhdestä suusta, että on hyvä tavata kokeneita johtajia – iästä huolimatta. Enpä ollut tullut ajatelleeksi. Ehkä olisi pitänyt kysyä jo aiemmin. Niinpä niin...
Kolmas mielenkiintoinen havainto oli tiimiytyminen. Kun alussa musketöörit olivat omana ryhmänään ja räpläsimme puheliamme ja opiskelijat/valmistuneet omana ryhmänään, niin toiminnan alettua hyvin nopeasti eroa ei enää huomannut. Työskentely alkoi ja sujui ilman lämmittelyvaihetta. Hieno asia. Kertonee nykynuorten hyvistä ryhmätyövalmiuksista ja kyvystä käydä rakentavaa dialogia. En nimittäin tunnistanut yhtään nitistävää tai vähättelevää puheenvuoroa noissa kolmessa ryhmässä rastillani. Tärkeä ominaisuus nykypäivän johtamisessa ja tiimeissä. Hyvä!
Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja piristävä kokemus. Tätä tunnuttiin tahdottavan lisää. Ainakin minä olen käytettävissä. Sain tästä itsekin paljon – enemmän kuin osasin odottaa.
Ja mikä siellä sitten nousi pisteytettynä tärkeimmäksi johtamiseen liittyväksi asiaksi? Kyllä ne asiat olivat kuunteleminen ja innostaminen. Ja arvatkaapa mitä? Meillä kaksi hyvin keskeistä teemaa johtamisemme kehittämisessä ovat kuunteleminen/läsnäolo ja valmentava johtaminen. Vaude!
Entistä innostuneempana
Keijo
Kirjoittaja on Keski-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja ja Keski-Suomen kauppakamarin varapuheenjohtaja.