Vauhtia työllisyyteen ja kasvuun

Suomen talouden tulevaisuuden suuntaviivat alkavat selkeytyä, kun valtioneuvoston talousarvio julkaistiin. Talousarviosta löytyy monia hyviä työllisyyttä ja kasvua vauhdittavia päätöksiä, joista toimitusjohtajamme Ari Hiltunen nostaa Keskisuomalaisen Vieralija-kirjoituksessa muutamia.

On hyvä, että hallitus välittää Suomen kilpailukyvystä panostamalla liikenneverkkoon. Keski-Suomen saavutettavuutta parannetaan useilla tiehankkeilla. Kaikkiaan jaossa oli 347 miljoonan euron potti, josta Keski-Suomen liikennehankkeille myönnettiin 51 miljoonaa euroa. Valtatie 4 Oravasaari saa 7 miljoonaa euroa, Valtatie 4 Leivonmäen pohjoispuoli 14 miljoonaa euroa ja Valtatie 9 Lievestuoreen kohdalla 30 miljoonaa euroa.

Vaajakosken ohitus ei saanut vielä rahoitusta. Tiesuunnitelma on valmistunut, mikä tarkoittaa sitä, että hanke on toteuttamisvalmis. Rahoituksen saaminen Vaajakosken pullonkaulan purkamiseen on tärkeä tavoite. Mahdollisuudet ovat hyvät, sillä hanke sisältyy Väyläverkon investointiohjelmaan ja tiehankkeen tarpeellisuus puoltaa hankkeen nostamista investointiohjelman ykköskoriin eli nopeasti käynnistettäviin hankkeisiin.

Elinkeinoelämän ja Keski-Suomen elinvoiman kannalta erinomainen uutinen oli myös se, että maakuntalennot jatkuvat. Hallitus tukee ostopalveluliikenteellä maakuntalentoja vuoden 2026 maaliskuun loppuun saakka.

Juuri tekemämme kyselyn mukaan vahvistui edelleen se tosiasia, että lentoyhteydet ovat keskisuomalaisille yrityksille tärkeä väylä kansainvälisille markkinoille. Kotimaan työmatkat Helsinkiin taittuvat useille meistä joutuisasti ja ekologisesti muilla kulkumuodoilla, kuten junalla. Lentoja tarvitaan nimenomaan siirtymiseen nopeasti ja sujuvasti Suomen rajojen ulkopuolelle ja takaisin. Matkustajista 83 prosenttia käyttää Helsingistä jatkolentoa. Nyt kun taistelu maakuntalentojen puolesta on tuottanut tulosta, kannattaa kotikenttää käyttää.

Työelämäuudistukset ovat tervetulleita. Tarkoituksena on laajentaa yleissitovien sopimusten paikallista sopimista koskemaan kaikkia yrityksiä työnantajan ja työntekijöiden järjestäytymisestä riippumatta. Se mahdollistaa työlainsäädännön mukaisten joustojen soveltaminen myös yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa nykyisten valtakunnallisten ohella.

Keskisuomalaiset yritykset ovat toivoneet paikallisen sopimisen laajentamista pitkään. Työmarkkinoille tarvitaan lisää joustavuutta, sillä yritykset ovat erilaisia, ja markkina- ja kilpailutilanteet vaihtelevat. Kyselymme mukaan 80 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä arvioi uudistusten vauhdittavan työllisyyden ja tuottavuuden kasvua pitkällä aikavälillä – eli yritysten viesti on selvä.

Edelleen työvoimalle on kova tarve. Tuoreessa kyselyssämme keskisuomalaisista yrityksistä 64 prosentilla on pulaa osaavasta työvoimasta. Jopa 66 prosenttia kertoo osaajapulan rajoittavan yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Suurin pula on ammatillisista osaajista.
Olemme tuoneet pitkään esille, että työn tekemisen ja vastaanottamisen on oltava aina ensisijaista. Siksi kannustinloukkujen purkaminen ja ansiotuloverotuksen keventäminen ovat tärkeitä toimia työntekoon kannustamiseen. Onhan Suomessa maailman kovin verotuksen progressio.

Ari Hiltunen
toimitusjohtaja
Keski-Suomen kauppakamari

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla 30.10.2023.