10.07.2015 06:20
Yhteisiä haasteita ja yhteistä ongelmanratkaisua
Keski-Suomen yksi merkittävimmistä elinkeinoelämän painopisteistä on teollisuus. Äänekosken biotuotetehtaan investointipäätöksen vahvistuttua näkymät toimialalla ovat kirkastuneet entisestä.
Keski-Suomessa teollisuudenalan painopisteet ovat keskittyneet teknologiateollisuuteen, bioenergia-alaan sekä puu- ja rakennusteollisuuteen. Alan liikevaihto alueella vuonna 2013 oli yhteensä reilu 4 miljardia euroa, joista suurimman liikevaihdon tuotti paperi- ja kartonkituotteiden valmistus yli miljardin liikevaihdolla.
Teknologiateollisuus uutisoi tammikuussa teknologiateollisuuden tilanteesta ja näkymistä. Tiedotteessa Teknologiateollisuuden teollisuuspolitiikan johtaja Sanna Rauhansalo odottaa eduskunnalta ja hallitukselta panostuksia kasvuun, osaamiseen ja uudistumiseen. Rauhansalon mukaan ensimmäiseksi pitäisi huolehtia siitä, että byrokratiaan juuttuneet investoinnit saataisiin toteutettua.
Valtakunnallisesti alan näkymät ovat kuitenkin heikentyneet. Teknologiateollisuuden tiedotteen mukaan yritysten kannattavuuden romahtaminen koskee paitsi teknologiateollisuuden yrityksiä myös laajasti muita toimialoja. Rauhansalo päivittää tilanteen huolestuttavuutta, sillä vain kannattava yritys voi investoida.
Rahansalon mukaan säännösten purkamisen lisäksi investointien käynnistymistä voidaan edistää verotuksella, sillä tällä hetkellä yrityksillä ei ole verotuksellisia kannustimia sijoittaa pitkäjänteisesti Suomeen. ”Verojärjestelmän tulisi olla läpinäkyvä, yksinkertainen, kannustava, oikeudenmukainen ja ennakoitava”, Rauhansalo listaa.
Myös Keski-Suomen kauppakamarin teollisuusvaliokunnan puheenjohtajan ja Relicomp Oy:n toimitusjohtaja Marko Jyllilän mielestä byrokratia hankaloittaa paitsi valtakunnallisten myös alueellisten teollisuusyritysten kasvua.
”Paitsi että rahoituksen saaminen investointeihin on hankalaa, on niiden hakeminen myös ongelma itsessään. Rahoituspäätöksiä ei uskalleta tehdä, vaan päätökset siirretään aina toisen vastuulle. On vaikea ymmärtää, miksi esimerkiksi monissa virastoissa päätöksentekoa venytetään vain sen takia, että käsittelyaikaa on laissa myönnetty puoli vuotta.”
Keski-Suomen kauppakamarin teollisuusvaliokunnan tehtävänä on Keski-Suomen teollisuuden kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden parantaminen sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Valiokunnan toiminnan tavoitteina on aktiivisesti lisätä verkostoitumista muiden valiokuntien, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Valmetin Paperit –liiketoimintalinjan johtajan Jari Vähäpesolan puheenjohtajakauden aikana valiokunta otti tehtäväkseen kolmen K:n ohjelman alueen teollisuuden toimintamahdollisuuksien edistämiseksi. Kansainvälisyys, kilpailukyky ja koulutus ovat valiokunnan toimintaa siivittävät teemat, joiden uskotaan olevan ajankohtaisia yhä tänäkin toimikautena.
Kilpailukyvyn kehittämisen välineinä Jyllilä näkee esimerkiksi isojen ja pienten teollisuusyritysten välisen yhteistyön parantamisen.
”Keski-Suomen teollisuusyrityksillä ei juurikaan ole yhteisiä tilaisuuksia, vaan kaikki puuhastelevat omiaan. Tilanne on ymmärrettävä, sillä alueella on vain muutama päämies, joista kaikki pienemmät yritykset kilpailevat. Eri teknologiaa hyödyntävät ja eri markkinoilla kilpailevat yritykset verkostoituvat luonnollisesti helpommin”, Jyllillä listaa ja jatkaa, ”Roolien ja kokoeron vuoksi päämies pystyy sanelemaan, millaisilla laatujärjestelmillä ja maksuajoilla pienemmän yrityksen on pystyttävä kilpailuun vastaamaan. Teollisuuden pk-yritykset kohtaavat samoja haasteita esimerkiksi käyttöpääoman suhteen, joiden ratkaisuja voisi olla hyödyllistä pohtia yhdessä. Henkilökohtaisesti olen saanut kontakteja valiokunnan kautta.”
Kilpailukyvyn edistämiseksi valiokunnan kokouksissa on tarkoituksena sparrata yritysten todellisia ongelmia.
”Valiokunnan roolin voi nähdä myös eräänlaisena ongelmanratkaisufoorumina, jossa alueen teollisuusyritysten avainhenkilöt pääsevät puimaan toistensa kohtaamia todellisia haasteita. Kuulemalla muiden ratkaisuja ongelmiin, ei tarvitse itse astua samoihin sudenkuoppiin”, täsmentää Jyllilä.
Vähäpesola kirjoitti blogissa, että koulutuksen ja osaamisen jatkuvuuden varmistamiseksi teollisuuden alalla tarvitaan parasta mahdollista ainesta opiskelemaan alaa laadukkaassa opetuksessa: ”Valiokunnassa haluamme vaikuttaa siihen mielikuvaan, joka nuorisolla tuntuu edelleen olevan teollisuuden työtehtävistä. Ajatus savupiipputeollisuudesta ja rutiininomaisista työtehtävistä on vanhanaikainen.”
Teollisuusvaliokuntalaisia tullaan siten tänäkin vuonna tapaamaan TeknologiaUra-tapahtumassa, jonka tarkoituksena on tehdä teknologia-alaa tutummaksi nuorille. Tapahtumassa ovat esillä teknologiateollisuuden työnantajat, tekniikan alan kouluttajat sekä järjestöt ja edunvalvojat. Tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan alasta ja jäämään Keski-Suomeen opiskelemaan ja töihin.
”Alalla työtehtävät ovat usein niin monivaiheisia tai yksityiskohtaisia, että joudumme kouluttamaan uudet työntekijät itse. Positiivisena kehityksenä näen sen, että nykynuorilla on huomattavasti paremmat esiintymisvalmiudet aiempaan verrattuna. Nuoret uskaltavat panna itsensä ja osaamisensa likoon, ja vastavalmistuneenkin voi laittaa myyntihommiin”, Jyllilä kehuu.
Kauppakamarin valiokuntatyö on näköalapaikka Keski-Suomen talouteen ja yritysten toimintaan. Jatkossa valiokuntien uutisia tullaan julkaisemaan uudistuneilla kauppakamarin nettisivuilla.
Lähteet:
Teknologiateollisuus.fi
Keski-Suomi -info
Jari Vähäpesolan blogi
Keski-Suomessa teollisuudenalan painopisteet ovat keskittyneet teknologiateollisuuteen, bioenergia-alaan sekä puu- ja rakennusteollisuuteen. Alan liikevaihto alueella vuonna 2013 oli yhteensä reilu 4 miljardia euroa, joista suurimman liikevaihdon tuotti paperi- ja kartonkituotteiden valmistus yli miljardin liikevaihdolla.
Teknologiateollisuus uutisoi tammikuussa teknologiateollisuuden tilanteesta ja näkymistä. Tiedotteessa Teknologiateollisuuden teollisuuspolitiikan johtaja Sanna Rauhansalo odottaa eduskunnalta ja hallitukselta panostuksia kasvuun, osaamiseen ja uudistumiseen. Rauhansalon mukaan ensimmäiseksi pitäisi huolehtia siitä, että byrokratiaan juuttuneet investoinnit saataisiin toteutettua.
Valtakunnallisesti alan näkymät ovat kuitenkin heikentyneet. Teknologiateollisuuden tiedotteen mukaan yritysten kannattavuuden romahtaminen koskee paitsi teknologiateollisuuden yrityksiä myös laajasti muita toimialoja. Rauhansalo päivittää tilanteen huolestuttavuutta, sillä vain kannattava yritys voi investoida.
Rahansalon mukaan säännösten purkamisen lisäksi investointien käynnistymistä voidaan edistää verotuksella, sillä tällä hetkellä yrityksillä ei ole verotuksellisia kannustimia sijoittaa pitkäjänteisesti Suomeen. ”Verojärjestelmän tulisi olla läpinäkyvä, yksinkertainen, kannustava, oikeudenmukainen ja ennakoitava”, Rauhansalo listaa.
Myös Keski-Suomen kauppakamarin teollisuusvaliokunnan puheenjohtajan ja Relicomp Oy:n toimitusjohtaja Marko Jyllilän mielestä byrokratia hankaloittaa paitsi valtakunnallisten myös alueellisten teollisuusyritysten kasvua.
”Paitsi että rahoituksen saaminen investointeihin on hankalaa, on niiden hakeminen myös ongelma itsessään. Rahoituspäätöksiä ei uskalleta tehdä, vaan päätökset siirretään aina toisen vastuulle. On vaikea ymmärtää, miksi esimerkiksi monissa virastoissa päätöksentekoa venytetään vain sen takia, että käsittelyaikaa on laissa myönnetty puoli vuotta.”
Keski-Suomen kauppakamarin teollisuusvaliokunnan tehtävänä on Keski-Suomen teollisuuden kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden parantaminen sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Valiokunnan toiminnan tavoitteina on aktiivisesti lisätä verkostoitumista muiden valiokuntien, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Valmetin Paperit –liiketoimintalinjan johtajan Jari Vähäpesolan puheenjohtajakauden aikana valiokunta otti tehtäväkseen kolmen K:n ohjelman alueen teollisuuden toimintamahdollisuuksien edistämiseksi. Kansainvälisyys, kilpailukyky ja koulutus ovat valiokunnan toimintaa siivittävät teemat, joiden uskotaan olevan ajankohtaisia yhä tänäkin toimikautena.
Kilpailukyvyn kehittämisen välineinä Jyllilä näkee esimerkiksi isojen ja pienten teollisuusyritysten välisen yhteistyön parantamisen.
”Keski-Suomen teollisuusyrityksillä ei juurikaan ole yhteisiä tilaisuuksia, vaan kaikki puuhastelevat omiaan. Tilanne on ymmärrettävä, sillä alueella on vain muutama päämies, joista kaikki pienemmät yritykset kilpailevat. Eri teknologiaa hyödyntävät ja eri markkinoilla kilpailevat yritykset verkostoituvat luonnollisesti helpommin”, Jyllillä listaa ja jatkaa, ”Roolien ja kokoeron vuoksi päämies pystyy sanelemaan, millaisilla laatujärjestelmillä ja maksuajoilla pienemmän yrityksen on pystyttävä kilpailuun vastaamaan. Teollisuuden pk-yritykset kohtaavat samoja haasteita esimerkiksi käyttöpääoman suhteen, joiden ratkaisuja voisi olla hyödyllistä pohtia yhdessä. Henkilökohtaisesti olen saanut kontakteja valiokunnan kautta.”
Kilpailukyvyn edistämiseksi valiokunnan kokouksissa on tarkoituksena sparrata yritysten todellisia ongelmia.
”Valiokunnan roolin voi nähdä myös eräänlaisena ongelmanratkaisufoorumina, jossa alueen teollisuusyritysten avainhenkilöt pääsevät puimaan toistensa kohtaamia todellisia haasteita. Kuulemalla muiden ratkaisuja ongelmiin, ei tarvitse itse astua samoihin sudenkuoppiin”, täsmentää Jyllilä.
Vähäpesola kirjoitti blogissa, että koulutuksen ja osaamisen jatkuvuuden varmistamiseksi teollisuuden alalla tarvitaan parasta mahdollista ainesta opiskelemaan alaa laadukkaassa opetuksessa: ”Valiokunnassa haluamme vaikuttaa siihen mielikuvaan, joka nuorisolla tuntuu edelleen olevan teollisuuden työtehtävistä. Ajatus savupiipputeollisuudesta ja rutiininomaisista työtehtävistä on vanhanaikainen.”
Teollisuusvaliokuntalaisia tullaan siten tänäkin vuonna tapaamaan TeknologiaUra-tapahtumassa, jonka tarkoituksena on tehdä teknologia-alaa tutummaksi nuorille. Tapahtumassa ovat esillä teknologiateollisuuden työnantajat, tekniikan alan kouluttajat sekä järjestöt ja edunvalvojat. Tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan alasta ja jäämään Keski-Suomeen opiskelemaan ja töihin.
”Alalla työtehtävät ovat usein niin monivaiheisia tai yksityiskohtaisia, että joudumme kouluttamaan uudet työntekijät itse. Positiivisena kehityksenä näen sen, että nykynuorilla on huomattavasti paremmat esiintymisvalmiudet aiempaan verrattuna. Nuoret uskaltavat panna itsensä ja osaamisensa likoon, ja vastavalmistuneenkin voi laittaa myyntihommiin”, Jyllilä kehuu.
Kauppakamarin valiokuntatyö on näköalapaikka Keski-Suomen talouteen ja yritysten toimintaan. Jatkossa valiokuntien uutisia tullaan julkaisemaan uudistuneilla kauppakamarin nettisivuilla.
Lähteet:
Teknologiateollisuus.fi
Keski-Suomi -info
Jari Vähäpesolan blogi