Yksilöllisellä ja huolellisella verosuunnittelulla säästöjä yrittäjälle

​Jokainen yrittäjä kohtaa arjessaan tilanteita, jotka edellyttävät huolellisista suunnittelua ja harkintaa. Tilanteet liittyvät usein yrityksen päivittäiseen liiketoimintaan, mutta avain yhtä tärkeitä – ellei tärkeämpiä – ovat valinnat, jotka vaikuttavat yrittäjän henkilökohtaiseen tulonmuodostukseen välittömästi tai myöhemmin tulevaisuudessa.

Henkilökohtaista talouttaan suunnittelevalla yrittäjällä on käytössään erilaisia keinoja sijoittaa ja nostaa varoja yrityksestä, luovuttaa yritysvarallisuutta ja turvata yrittäjyyden jälkeinen toimeentulo. Eri keinojen verokohtelu poikkeaa toisistaan vaikuttaen niiden taloudelliseen kannattavuuteen. Huolellinen verosuunnittelu tuo säästöjä ja auttaa hallitsemaan niin yrityksen kuin yrittäjän henkilökohtaiseen talouteen liittyviä riskejä – yritysverotuksen sijaan onkin mielestämme puhuttava yrittäjäverotuksesta.

Kokosimme alle esimerkkejä muutamista yrittäjien kohtaamista kysymyksistä, joita on hyvä arvioida yrittäjäverotuksen näkökulmasta liiketoiminnallisen ja elämäntilanteeseen liittyvän näkökulman rinnalla.

Sukupolvenvaihdokset


Yrityksen sukupolvenvaihdoksiin on syytä varautua ajoissa. Kyseessä ei ole vain ns. ”kahden kauppa”, vaan mukana on aina kolme osapuolta: luopuja, jatkaja ja itse yritys. Omistusjärjestelyssä tulee ottaa huomioon kaikkien kolmen etu. Usein pyritään optimoimaan pelkkä verosuunnittelu, mutta myös muita näkökulmia tulee miettiä huolellisesti. Jatketaanko yritystä entisessä toimintamuodossa? Miten yrityksen rahoitus turvataan mahdollisten omistusjärjestelyjen jälkeen? Kohdellaanko lapsia tasapuolisesti, jos he tai osa heistä jatkaa liiketoimintaa? Jos yritys siirtyy jatkajalle, onko luopujan eläketurva ja toimeentulo riittävät?

Usein sukupolvenvaihtoa valmistelevaan yritykseen on vuosien varrella kertynyt varsinaiseen liiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta, kuten kiinteistöjä ja arvopapereita. Tällöin on tarpeellista pohtia, onko tällaista omaisuutta järkevää siirtää jatkajalle. Mikäli jatkajalle siirretään vain liiketoiminta, luopujan on edelleen mahdollista saada tuloa kiinteistöstä. Valitettavan usein olemme törmänneet tilanteeseen, jossa luopuvan sukupolven eläketurva on unohdettu järjestelyn veroetujen saavuttamiseksi. Sukupolvenvaihdoksissa onkin syytä miettiä ensin haluttu lopputulos ja vasta tämän jälkeen tarkastella vaihtoehtoja, joilla lopputulokseen päästään.

Eläkesäästäminen kannattaa aina, mutta missä muodossa?


Yrittäjän lakisääteinen eläke jää niukaksi, mikäli yrittäjäeläkkeen vakuutustasosta on aikanaan kustannussyistä tingitty. Lisäeläketurvaa on tällöin mahdollista hankkia yksilöllisellä eläkevakuutuksella sekä henkilökohtaisilla säästöillä ja sijoituksilla. Vanha yritys voidaan muuttaa liiketoimintakaupan yhteydessä sijoitusyhtiöksi ja vanhaan yhtiöön sukupolvenvaihdoksessa jätetty kiinteistö voidaan vuokrata liiketoimintaa jatkavalle yhtiölle.

Eläkevakuutuksen käsittely yrityksen ja yrittäjän verotuksessa vaihtelee vakuutustyypin mukaan. Yksi vakuutustyypeistä on johdon kollektiivinen eläkevakuutus, jossa vakuutusmaksut voi vähentää yrityksen verotuksessa. Yrittäjä ei voi kuitenkaan ottaa kollektiivista eläkevakuutusta vain itselleen, sillä kysymys olisi tällöin yksilöllisestä vakuutuksesta. Keskeistä verotuksen kannalta on vakuutettujen ryhmän huolellinen määrittely, millä varmistetaan, ettei vakuutusmaksuja veroteta yrittäjän tulona ennen kuin hän aikanaan nostaa eläkettä vakuutuksen perusteella.

Eläkesäästämisen tapoja arvioitaessa on syytä ottaa huomioon myös mahdolliset tapaturmat ja työkyvyttömyys, jotka helposti unohtuvat silloin, kun yrityksellä menee hyvin ja yrittäjä on voimiensa tunnossa. Myös näihin on mahdollista varautua erilaisen vakuutuksin.

Varojen jakaminen ja osakaslainat


Siinä missä henkilöyhtiön kassaan kertyneitä varoja voidaan nostaa joustavasti, osakeyhtiön varojen jakamista säätelee osakeyhtiölaki. Myös verolainsäädäntö ohjaa osakeyhtiön varojenjakoa verottamalla tiettyjä varojenjakotapoja muita edullisemmin. Omistajayrittäjän on aiheellista selvittää, kuinka paljon ja missä suhteessa hänen kannattaa nostaa varoja palkkana ja osinkona. Yrittäjä voi saada myös esimerkiksi vuokra-, korko- ja omaisuuden luovutustuloja yritykseltä. Erityistä huolellisuutta on tällöin kiinnittävä vastikkeen hinnoitteluun: vastikkeen tulee olla käypä ja hinnoitteluperuste on hyvä dokumentoida verotusta varten.

Varojen nostoon yhtiöstä osakaslainana osakeyhtiölaki suhtautuu tiukasti: lainalle on oltava liiketaloudellinen peruste ja sille on asetettava turvaava vakuus. Vaikka osakaslaina ei ole varsinaisesti osakkaan tulo, osakaslainan lisäys verotetaan yrittäjällä pääomatulona. Määräajassa takaisin maksettu laina on hyödynnettävissä verotuksessa, mutta joissakin tapauksissa sen hyödyntäminen vie kohtuuttomasti aikaa, ja voi olla suorastaan mahdotontakin.

Veroilmoituksen tarkastaminen tärkeää


Veroilmoitusten jättöaika on käsillä. Nykyisin helposti unohtuu, että verotusmenettelyn automatisoituessa kaikkia veroilmoituksia ei enää yksityiskohtaisesti tutkita ja asiakkaan oman ilmoituksen merkitys korostuu. Korkein hallinto-oikeus antoi viime vuonna ratkaisun (KHO 2016:15), joka käsitteli veroilmoitukselta puuttuvaa konserniavustusta. Veronkorotus oli huomattava, vaikka kyseessä todettiin olevan inhimillinen virhe eikä tahallinen teko. Veronkorotuksia on alkanut tulla helposti myös muista veroilmoituksissa ilmenneistä virheistä. Nämä tuntuvatkin joskus hyvin kohtuuttomilta, kun verovelvollisella on vilpitön mieli. Verotusmenettely on selvästi muuttunut huomattavasti tiukemmaksi menettelyuudistuksen myötä.

Veroilmoitus tulee muistaa palauttaa viimeistään siihen merkittynä määräpäivänä, ellei palauttamiselle ole sitten haettu erikseen jatkoaikaa. Myöhästyneestä veroilmoituksesta määrätään lähes poikkeuksetta veronkorotus. On kuitenkin hyvä muistaa, että veroilmoitusta voidaan täydentää myös jättöpäivän jälkeen, jos siitä on jäänyt puuttumaan joitakin tietoja. Oma-aloitteisesta oikaisusta ei määrätä veronkorotusta.

Yrityksen pääomittaminen


Varojen sijoittamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) on tullut varsin yleinen tapa pääomittaa yritystä mitä erinäisimmissä yhteyksissä. Se on myös varsin houkutteleva pääomistustapa, sillä nykykäytännön mukaan yhtiö voi palauttaa pääoman sijoituksen tehneelle henkilölle kymmenen vuoden kuluessa ilman, että tästä aiheutuu hänelle välitöntä veroseuraamusta.

SVOP-sijoitus vahvistaa yrityksen vakavaraisuutta ja kasvattaa verotuksen nettovarallisuutta. Samalla osakeyhtiö voi jakaa kevyesti verotettua osinkoa aiempaa enemmän, mikäli tähän on jakokelpoisia varoja. SVOP-pääomitus ei kuitenkaan ole mielestämme aina niin vaivaton ja riskitön pääomitustapa kuin moni tällä hetkellä tuntuu uskovan. Joissakin tilanteissa se on omistajalle erittäin järkevää ja kannattavaa. Toisinaan se on taas – kärjistetysti sanottuna – varmin tapa menettää rahansa. Tapauskohtainen harkinta ja tilanteiden erityispiirteiden huomioiminen on siis aina paikallaan.

Lopuksi


Edellisen perusteella voi helposti todeta, että verosuunnittelu on kiinteä osa yrityksen liiketoimintaa. Verosuunnittelu ei suinkaan ole veronkiertoa, eikä niitä missään nimessä pidä sotkea toisiinsa. Veroasiat ovat kuitenkin usein laajoja kokonaisuuksia, joissa tulee ottaa huomioon niin liiketoiminnan tulevaisuus, yhtiöoikeus kuin verolainsäädäntökin. Hyvä verosuunnittelu on aina liiketoiminnan kannalta tarkoituksenmukaista, joten osaavien asiantuntijoiden käyttöön kannattaa aina panostaa.

Arto Saarinen
KHT-tilintarkastaja, Osakas
Crowe Horwath | DHS Oy Audit Partners

DHS Oy Audit Partners on vuonna 2012 perustettu auktorisoitu tilintarkastus- ja konsultointitoimisto, jolla on toimipaikat Helsingissä, Jyväskylässä ja Mikkelissä. Tilintarkastuksen lisäksi DHS tarjoaa asiakkailleen veroneuvontaa ja muita asiantuntijapalveluita. Verotukseen ovat erikoistuneet yhtiön osakas KHT Arto Saarinen sekä asiantuntijat Kirsti Yli-Halla ja Lauri Lähteenmaa. Yritys liittyi viime vuonna kansainväliseen Crowe Horwath -tilintarkastusketjuun, mikä laajentaa mahdollisuuksia palvella asiakkaita myös ulkomaille suuntautuvan liiketoiminnan kysymyksissä. Kotimaisissa veroasioissa omistajayrittäjille suunnatut neuvontapalvelut ovat keskeinen osa yrityksen toimintaa.