04.10.2017 09:09
Yrityksen hyvä hallinnointi ja oikeudelliset lisäarvopalvelut
Kuvassa vasemmalta oikealle: Ria Turunen, Asianajoassistenttiharjoittelija, Tuure Kolehmainen, Lakimies, Arja Seijari, Asianajoassistentti, Marja-Liisa Järvinen, Asianajaja, varatuomari, Teemu Oja-Lipasti, IT-asiantuntija
Keskuskauppakamarin maaliskuussa 2017 tekemän, lähes 1200 yritystä käsittävän kyselyn mukaan pk-yritykset kehittävät parhaillaan voimakkaasti uutta liiketoimintaa, investoivat, panostavat vientiin ja kansainvälistymiseen. Kyselyn mukaan jopa yli 40 prosenttia pk-yrityksistä on käynnistämässä uutta liiketoimintaa ja neljännes joko käynnistämässä tai laajentamassa vientiä. Yritysostoja suunnitteli joka neljäs yritys.
Kauppakamarien pk-hallitusbarometrista selvisi kuitenkin, että haasteena on yleisesti hallituksen osaaminen. Vain noin kolmannes vastaajista arvioi, että hallituksessa on nykyisellään riittävää osaamista tulevien haasteiden, kuten kasvutavoitteiden, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen kannalta. Merkittävä osa pk-yrityksistä ei tee johdon seuraajasuunnittelua ja vain kolmannes pk-yrityksistä varautuu kriisitilanteisiin seuraajasuunnittelulla.
Keskuskauppakamari on laatinut asialuettelon pörssiin listaamattomien yritysten hyvän hallinnoinnin kehittämiseksi. Asialuettelo koskee eri osioita, kuten yhtiön hallinnointia yhtiökokouksessa, hallituksessa ja toimitusjohtajan toimesta. Asialista sisältää myös osiot koskien muun muassa palkitsemisjärjestelmiä, riskienhallintaa, yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta sekä lunastus- ja suostumuslausekkeita. Asialuettelo sisältää myös perheyrityksille tarkoitetun osion sukupolvenvaihdoksista.
Oikeudellisen osaamisen varmistaminen osana hyvää hallinnointia
Hyvän hallinnoinnin toteuttaminen on jatkuva prosessi. Olennainen osa hyvän hallinnoinnin toteutusta on oikeudellisen asiantuntemuksen varmistaminen prosessin eri vaiheissa, koska hyvän hallinnoinnin säännöt on ankkuroitu yritysten toiminnan oikeudelliseen sääntelyyn.
Yritysjohdolta edellytetään eettistä toimintaa ja normien noudattamista riippumatta yrityksen koosta. Yrityksen tulee toimia vastuullisesti suhteissaan henkilöstöön, asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin. Sääntelyn merkitys liiketoiminnassa kasvaa edelleen, kun oikeudelliset vaatimukset yrityksille lisääntyvät. Hyvän työnantajan edellytetään hallitsevan työelämän pelisäännöt.
Riskejä voi hallita tiedolla ja tunnistamalla ongelmat ennakkoon. Yhtiöoikeudellisesti riskienhallinta edellyttää yhtiökokousten ja hallituksen kokousten asioiden huolellista valmistelua. Johdon vastuut ja velvollisuudet on syytä määritellä sopimuksin, samoin kuin osakkeenomistajien oikeudet ja velvollisuudet suhteessa yhtiöön ja muihin osakkaisiin. Suurimmat ongelmat syntyvät tasaosuuksin omistetuissa yhtiöissä, joissa yhtiölainsäädännöstä ei löydy ratkaisua osakkaiden välisiin suhteisiin.
Omistusjärjestelyt, yrityskaupat, sukupolvenvaihdokset ja järjestelyihin valmistautuminen edellyttävät, että osakkaiden ja työntekijöiden sopimukset ovat hallitusti ja kattavasti sovittu sekä dokumentoitu. Sopimusten hallinta muutoinkin on osa organisaation toiminnan suunnittelua ja riskien hallintaa, mikä vaikuttaa suoraan yrityksen arvoon.
Sukupolvenvaihdokset vaikuttavat perheyritysten hallinnointiin. Jotta järjestely onnistuisi, on syytä kiinnittää huomiota myös perhe-, perintö- ja vero-oikeudellisiin riskeihin ja varautua myös ennalta arvaamattomaan, kuten avainhenkilöiden sairastumiseen, työkyvyn menettämiseen, avioeroon tai kuolemaan.
”Oikeudellisen osaamisen varmistaminen hyvän hallintotavan toteutuksessa osana liiketoimintaa on kiistaton kilpailuetu. Ennakoiva riskienhallinta säästää yrityksen voimavaroja ja resursseja tuottaviin tarkoituksiin. Tiivis ja pitkäaikainen kumppanuus yrityksen ja asianajajan välillä säästää aikaa ja rahaa.”
Tutkimus ja kehitystyö
WinLawn tavoitteena on luoda asiakkaiden liiketoimintaa ja kilpailukykyä edistävä palvelukonsepti, jossa keskeistä on yritysten hyvä hallintotapa ja riskienhallinta. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu selvittää parhaillaan WinLawn toimeksiannosta yritysten palvelutarpeita ja -malleja sekä kokemuksia oikeudellisiin lisäarvopalveluihin liittyen. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, ota yhteys Annika Ullgreniin (annika.ullgren@gmail.com). Tutkimusta johtaa professori Heikki Karjaluoto, joka on erikoistunut mm. sähköiseen liiketoimintaan ja digitaaliseen markkinointiin. Karjaluoto on myös toiminut vuodesta 2012 lähtien Hullin yliopiston vierailevana professorina.
Kirjoittaja, asianajaja ja varatuomari Marja-Liisa Järvinen on aloittanut lakimiesuransa Keski-Suomen kauppakamarissa. Kauppakamarin jälkeen Järvinen toimi 10 vuoden ajan asianajosektorilla yrittäjänä, kunnes hänen oma asianajotoimistonsa yhdistyi asianajotoimisto Krogerus Oy:n kanssa. Krogeruksen osakkaana Järvinen toimi 15 vuotta, kunnes perusti heinäkuussa 2017 uudelleen oman toimiston, WinLaw Asianajotoimisto Järvinen & Co Oy:n.