Yrityssaneeraus- ja konkurssimenettelyt – ratkaisuvaihtoehdot maksukyvyttömyyteen

Yrityssaneerausmenettely on mainettaan parempi keino yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Yrityksen liiketoiminnasta vastaavat yrittäjät, hallitus ja johto keskeytyksettä saneerausmenettelyn aloittamisesta huolimatta. Usein yrittäjillä itsellään onkin suunnitelmia tarvittavista toimenpiteistä, joilla liiketoiminta saadaan muutettua jälleen kannattavaksi. Olennaista onnistuneen yrityssaneerauksen kannalta on, että yrittäjiltä löytyy yhä todellinen tahtotila palauttaa yhtiön elinkelpoisuus ja käräjäoikeuden määräämän selvittäjän toimesta saadaan laadittua onnistunut saneerausohjelma tarvittavalla joustavuudella. Suomessa laki tuntee kaksi vaihtoehtoista tapaa hakeutua saneerausmenettelyyn: varhaisen yrityssaneerauksen ja perusmuotoisen yrityssaneerauksen.

Varhaisen yrityssaneerauksen aloittaminen edellyttää, että velallista uhkaa maksukyvyttömyys – eli ilman saneeraustoimenpiteitä maksukyvyttömyyden riski on konkreettinen ja ennakoitavissa. Toisin sanoen velallinen on vaarassa tulla maksukyvyttömäksi.

Perusmuotoisen yrityssaneerauksen aloittaminen edellyttää jo olemassa olevaa maksukyvyttömyyttä tai vähintään kahden riippumattoman velkojan, joiden saatavat yhdessä edustavat vähintään 1/5 tunnetuista veloista, puoltoa saneeraushakemukselle.

Punninta yrityssaneeraus- ja konkurssimenettelyn välillä kuuluu yhtiön johdolle ja yrittäjälle itselleen – tarvittaessa asiantuntija-apua kannattaa hyödyntää päätöksenteon tukena. Yrityssaneeraushakemuksen vastaanotettuaan käräjäoikeus arvioi laissa määriteltyjen edellytysten täyttymisen ja ettei määriteltyjä esteitä ole yrityssaneerauksen aloittamiselle. Saneeraukselle on esimerkiksi este, jos kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai virheellinen, eikä sitä voida vaikeuksitta saattaa asianmukaiseen ja luotettavaan tilaan. Siten yrittäjän on syytä panostaa kirjanpidon laadintaan ja oikeellisuuteen haastavinakin aikoina. Toisena esimerkkinä saneerauksen esteistä on se, että yritys on pysyvästi maksukyvytön, eikä sitä voida enää saneerauksen keinoin tervehdyttää.

Viimeistään saneerausmenettelyn alkaessa astuvat voimaan maksu- ja perintäkiellot, jotka rauhoittavat tilanteen. Käräjäoikeus määrää myös selvittäjän, joka kartoittaa yrityksen tilanteen ja neuvottelee osapuolten kanssa sekä laatii saneerausohjelman. Saneerausohjelma sisältää uudet maksuaikataulut saneerauksen vireilletuloa edeltäville saneerausveloille, tarvittavat toiminnalliset muutokset ja mahdolliset saneerausvelkojen velkajärjestelyt. Velkojat äänestävät saneerausohjelmasta ja käräjäoikeus vahvistaa edellytysten täyttyessä ohjelman. Yhtiö itsenäisesti toteuttaa saneerausohjelmaa määrätyn valvojan valvonnassa. Onnistunut yrityssaneerausmenettely päättyy saneerausohjelman tultua täytetyksi.

Mikäli saneeraus- ja konkurssihakemukset ovat yhtä aikaa vireillä, saneeraushakemus käsitellään aina ensisijaisena. Jos yrityksen tervehdyttämiselle ei ole edellytyksiä, konkurssimenettelyllä voidaan päättää yhtiön toiminta lopullisesti. Hakemuksen konkurssiin asettamisesta voi tehdä yritys itse tai velkoja. Käräjäoikeuden päätöksellä yritys asetetaan konkurssiin ja pesänhoitaja ottaa yhtiön omaisuuden haltuunsa. Pesänhoitaja realisoi yhtiön omaisuuden ja pyrkii saamaan varoja jaettavaksi velkojien saataville.

Onko yrittäjä veloista henkilökohtaisessa vastuussa? Tämän kannalta on merkitystä esimerkiksi yritysmuodolla ja mahdollisesti yrityksen veloista annetuilla takauksilla. Osakeyhtiössä huolellisesti toiminut yrittäjä, hallitus ja johto eivät lähtökohtaisesti vastaa veloista henkilökohtaisesti. Konkurssiin hakeutumisen ajoituksella on merkitystä myös johdon vastuun kannalta. Jos konkurssiin hakeutumista aiheettomasti viivyttelee, voi se johtaa pahimmillaan henkilökohtaiseen vahingonkorvaus- ja rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Yrittäjän muistilistalle:

• Huolehdi kirjanpidosta
• Seuraa säännöllisesti maksuvalmiutta ja kassavirtaa
• Ennakoi ja reagoi maksuvaikeuksiin
• Ole aktiivinen sidosryhmien suuntaan ja toteuta sopeutustoimia
• Arvioi maksukyvyttömyysmenettelyiden tarkoituksenmukaisuutta hyvissä ajoin
• Hyödynnä erityisosaajien asiantuntemusta päätöksenteon tukena

Kauppakamarin jäsenenä voit hyödyntää maksutonta neuvontaa laajasti erilaisissa liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä, esimerkiksi, talous-, työsuhde-, verotus- ja GDPR-asioissa. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen neuvonta@kskauppakamari.fi tai ota suoraan yhteyttä neuvontapalvelukumppaneihimme.