Maakunnan kehittäjä rakentaa aktiivisia yhteistyöverkostoja Keski-Suomessa
Keski-Suomen liitto on maakunnan aluekehitysviranomainen, jonka ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Menestyvällä, uusiutuvalla ja kansainvälisellä yrittäjyydellä on suuri rooli maakunnalle, ja kehittämistyötä tehdään erityisesti rakentamalla verkostoja yritysten välille. Verkostomainen työskentely poikkeaa hierarkkisesta toiminnasta, ja liiton tavoitteena onkin luoda ketterää yhteistyötä Keski-Suomeen.
KESKI-SUOMEN LIITON edeltäjä Keski-Suomen maakuntaliitto perustettiin elokuussa 1929. Keski-Suomi on ollut alusta asti edistyksellinen maakunta, sillä Keski-Suomen maakuntaliiton perustamisen aikaan maakuntaliittoja oli maassamme ennestään vain yksi. Nykyinen Keski-Suomen liitto muodostettiin vuonna 1991, kun maakuntaliitto ja seutukaavaliitto yhdistettiin. Vuosikymmenten saatossa Keski-Suomen liitosta on tullut asiantuntijaorganisaatio, jonka perustehtäviä ovat alueen käytön suunnittelu, kehittämisohjelmien toteutus ja maakunnan edunvalvonta. Liitto toimii erityisesti strategian tekijänä, jonka tarkoituksena on kehittää vaihtoehtoisia skenaarioita ja määrittää maakunnan strategiset kärjet.
– Keski-Suomen kärkitoimialat, bio-, digi- ja osaamistalous, on haettu laajasti osallistavalla prosessilla. Keski-Suomen liiton rooli on toimia verkottajana. Tavoitteena on, että toimijoilla olisi paremmat edellytykset menestyä osana aktiivista verkostoa, maakuntajohtaja Tapani Mattila kuvailee. Taloustaantuma on vaikuttanut suuresti Keski-Suomen metalli-, puu- ja teknologia-aloihin painottuvaan elinkeinorakenteeseen, mutta viime aikojen talouskasvun myötä työttömyys on vähentynyt. Näkymät ovat tällä hetkellä valoisat, ja yrityskentässä käy kuhina.
Y4 ELI YRITTÄJYYS YLÖS YHTEISKUNNASSA YHTEISTYÖLLÄ -hanke käynnisti Keski-Suomessa aktiivisen, yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin rakentamisen. Hankkeen myötä asenneilmapiiri on nyt selvästi muuttunut, ja Keski-Suomesta löytyykin suhteellisen paljon yrittäjyyttä. – Kun monissa kunnissa vietetään maakuntajuhlia, toimii Keski-Suomen yrittäjäjuhla maakuntajuhlana, mikä on poikkeuksellista koko Suomessa, Mattila kertoo.
MAAKUNNASTA LÖYTYY PALJON OSAAMISTA, mikä on keskiössä alueen kehittämisessä. Keskeisessä roolissa ovat esimerkiksi Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, VTT, kunnat, kaupungit ja kehittämisyhtiöt. Toimijoiden roolit eri hankkeissa ja projekteissa voivat vaihdella, mutta yhteisen päämäärän eteen tehdään yhdessä töitä. Mattilan mukaan Keski-Suomen maakunta on juuri sopivan kokoinen tiiviiden ja aktiivisten verkostojen muodostamiseen. – On totuttu siihen, että volyymin ollessa pieni on tehtävä yhteistyötä. Keskisuomalaisilla on maakuntaidentiteetti, joka ei estä kehittämästä toimintaa sopivalla nöyryydellä. Tänne tulee ihmisiä lännestä ja idästä, pohjoisesta ja etelästä, mikä on vahvuus myös kehittämistyössä, Mattila toteaa.
JUURI NYT Keski-Suomen aluetalous kasvaa vauhdilla. Myös väkiluku on kasvussa. Bioalalla on tehty Suomen kaikkien aikojen suurinta teollista investointia Äänekoskella, ja keskisuomalaiset kyberturvallisuusalan yritykset pärjäävät hyvin Euroopan laajuisesti. Tulokset puhuvat puolestaan: oikealla tiellä ollaan. Tällä tiellä on hyvä jatkaa.
kirjaamo@keskisuomi.fi
Ala: Maakunnan kehittäminen
www.keskisuomi.fi
Työpaikkoja ja hyvinvointia
aktiivisella kehittämisotteella