Vastuullisuus käytännössä – puheenvuoroja ESG:stä arjessa

Vastuullisuus käytännössä – puheenvuoroja ESG:stä arjessa tilaisuuden avasi Finanssi- ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Mikko Akselin, jonka mukaan yritysten toimintaympäristö muuttuu nyt niin voimakkaasti, että vastuullisuudesta on tullut sekä strateginen kysymys että osa arjen liiketoimintaa.

Liikkeenjohdon konsultti ja hallitusammattilainen Hanna Liimatainen (Talentree Oy / Lumoava Finland Oy) korosti puheenvuorossaan, että vastuullisuuden todellinen arvo syntyy vasta, kun yrityksen oma positio ja tahtotila ovat selkeitä.

Liimataisen mukaan vastuullisuuden tasoilla on isoja eroja: toiset vastaavat minimitasolla regulaatioon, osa pyrkii vähentämään vaikutuksiaan ja edelläkävijät uudistavat koko toimialaa. Lopulta ratkaisevaa on omistajien arvomaailma, hallituksen ymmärrys ja johdon sitoutuminen.

Liimatainen avasi aihetta kahden hyvin erilaisen yrityksen – Sleipner Finlandin ja Lumoava Finlandin – kautta. Sleipnerin ratkaisut parantavat raskaan kaluston turvallisuutta ja pienentävät kaivostoiminnan päästöjä, kun taas Lumoava rakentaa kestävyysarvoa kotimaisen valmistuksen, käsityöperinteen ja 100-prosenttisesti kierrätettyjen jalometallien kautta. Molemmissa yrityksissä vastuullisuus konkretisoituu asiakkaan hyötyinä: pienempinä riskeinä, parempana toimitusvarmuutena ja vahvempana luottamuksena.

“Vastuullisuus ei synny, se tehdään – ja sen jälkeen se viestitään”, Liimatainen muistutti. Hänen mukaansa nykyhetkessä viestintä on yksi yritysten vaikeimmista lajeista, vaikka se on asiakkaiden luottamuksen kannalta keskeistä.

Data Farm Oy:n toimitusjohtaja Mika Jokiranta avasi monia yrityksiä askarruttavaa kysymystä: onko vastuullisuusraportointi pakollinen lisätyö vai väline liiketoiminnan ymmärtämiseen?

EU:n CSRD-direktiivi tekee raportoinnista pakollista suurille ja listatuille yrityksille, mutta Jokirannan mukaan merkittävä muutos on tapahtunut jo: sidosryhmät vaativat tietoa kaikenkokoisilta yrityksiltä. Pankit, rahoittajat ja suuret asiakkaat käyttävät vastuullisuusdataa osana päätöksentekoaan, ja siksi toimitusketjujen läpivalaisu on muuttunut arkipäiväksi.

Jokiranta kuvasi raportointi-ilmapiiriä neljän asenteen kautta: pakollisesta pahasta strategiseen hyötyyn. Hänen mukaansa juuri pragmaattinen, hyötyä korostava lähestymistapa on suurimmalle osalle pk-yrityksistä toimivin.

Data Farmin kehittämä kustannustehokas alusta nojaa VSME-standardin perusmalliin, jota voidaan laajentaa toimialakohtaisilla kysymyksillä. Oleellisinta on kerätä dataa, joka on helppoa, vertailukelpoista ja käytännössä hyödynnettävissä – sekä kysyjälle että vastaajalle.

Vastuullisuusraporttien varmentamisen ajankohtaisista kysymyksistä kertoi TietoAkseli Group Oy:n johtaja Mari Saari. Varmentamisen merkitys kasvaa nopeasti, sillä luotettava data on edellytys sekä sääntelyn täyttämiselle että yritysten väliselle vertailulle.

Suomessa hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat kestävyysraportin laadinnasta, ja hallituksella on oltava riittävä osaaminen ja asiantuntemus yrityksen kestävyysseikoista ja -raportoinnista. Hallituksen tulee osallistua prosessiin alusta lähtien ja otettava se osaksi hallitustyöskentelyä.

Tilaisuuden päätti Valtran toimitusjohtaja Mikko Lehikoinen, joka käsitteli ESG:tä globaalin ja paikallisen toiminnan näkökulmasta. Valtra ja sen emoyhtiö AGCO toimivat kansainvälisessä ympäristössä, jossa asiakasvaatimukset, sääntely ja vastuullisuustrendit vaihtelevat markkinoittain.

Lehikoinen painotti, että samalla kun globaalit vaatimukset lisääntyvät, paikallisuus ja toimitusketjujen läpinäkyvyys korostuvat. Vastuullisuus on paitsi kilpailuetu myös edellytys sille, että kansainvälisessä verkostossa voidaan toimia luotettavasti.

Tilaisuuden päätteeksi Finanssi- ja talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Tiina Martelius-Louniala kiitti osallistujia ja totesi, että vastuullisuus on yrityksissä parhaimmillaan osa arjen ratkaisuja – ei erillinen projekti. Keski-Suomen yritykset näyttivät konkreettisesti, että ESG-työ voi tuottaa arvoa yhtä lailla pienessä perheyrityksessä kuin globaalissa teollisuuskonsernissa.