Indonesian monet mahdollisuudet – jäsenesittelyssä Findolainen Business Hub Oy
Indonesia muodostuu yli 19 000 saaresta ja maassa puhutaan yli 300 eri kieltä. Maan väkiluku on yli 250 miljoonaa ja maa onkin väkiluvulla mitattuna maailman neljänneksi suurin valtio. Indonesia on Kaakkois-Aasian suurin talous ja kehittyvänä maana, sillä on suuri taloudellinen kasvupotentiaali.
Aasian 1990-luvun lopulla vallinneen talouskriisin jälkeen maan poliittinen vakaus on parantunut ja maan bruttokansantuote on kasvanut tasaisesti. Vaikka Indonesia on maailman suurin palmuöljyn tuottaja, vastaa palvelusektori nykyään suurimmasta osasta maan bruttokansantuotteesta. Silti lähes puolet maan väestöstä työskentelee maatalouden parissa. Muita tärkeitä aloja ovat tekstiilit ja jalkineet, metsäteollisuus, kumi, elintarvikkeet ja turismi.
Startup-yritys Findolainen Business Hub Oy on liikkeenjohdon konsultointiyritys, joka palvelee yrityksiä Suomessa ja Indonesiassa. Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Dea Viinikaisella on vuosien kokemus suuren konsulttitoimiston vastuutehtävistä Indonesiassa ja Viinikainen tuntee sekä Indonesian että Suomen liike-elämän lainalaisuudet. ”Autamme luomaan yhteyksiä, pääsemään markkinoille sekä kehittämään liiketoimintaa molemmin suuntaisesti”.
Missä mahdollisuudet piilee?
Viinikainen näkee maiden välillä valtavan potentiaalin. ”Indonesiassa monet materiaalit, muun muassa kulta ja nahka ovat huomattavasti eurooppalaista hintatasoa alhaisempaa. Indonesiassa osataan kädentyöt, mutta design-taito puuttuu”, Viinikainen vinkkaa. Indonesiassa sijaitseekin lukuisia kenkätehtaita ja monet eurooppalaisittain tutut jalkineet kuten Reebok ja Adidas valmistetaan Indonesiassa.
Koulutuksen Viinikainen näkee niin ikään vahvana vientituotteena. ”Indonesiassa on valtavat tuloerot ja siellä on totuttu maksamaan koulutuksesta iso hinta. Niin ikään valtio on herännyt koulutuksen tarpeellisuuteen ja uskon, että pian yhä useammalla on mahdollisuus koulutukseen. Tämä avaa mielettömiä mahdollisuuksia suomalaisille koulutusorganisaatioille”, Viinikainen arvio.
Yhtenä talouden mittarina on totuttu pitämään terveyttä ja hyvinvointia. Kun talous kasvaa, näihin osa-alueisiin tullaan kiinnittämään huomiota entistä enemmän. ”Esimerkiksi diabetes on Indonesiassa todella suuri ongelma ja tiedän suomalaisia innovaatioita, jotka pystyvät aidosti tarjoamaan apua tähän ongelmaan”, Viinikainen jatkaa listaustaan.
Eikä suomalaisen kulttuurin pyhättöä saunaa voida aliarvioida tässäkään yhteydessä. Turismi on jo pitkään ollut yksi Indonesian talouden tukijalka ja spa-kulttuuri on Indonesiassa erittäin vahva ja arvostettu. ”Suomalainen sauna sopisi erittäin hyvin osaksi indonesialaista kylpylää”, Viinikainen haastaa.