Jyväskylän kaupunki tarjoaa monipuolisen toimintaympäristön yrityksille

Business Jyväskylä tekee vahvaa ekosysteemityötä yritysten ja toimintaympäristön eteen. Kuvassa projektipäällikkö Pirkko Flinkman, yrityspalveluneuvoja Tiina Järvelin ja markkinointiassistentti Raisa Nerg pitävät pikapalaveria. Kuva: Tero Takalo-Eskola

Business Jyväskylä tekee vahvaa ekosysteemityötä yritysten ja toimintaympäristön eteen. Kuvassa projektipäällikkö Pirkko Flinkman, yrityspalveluneuvoja Tiina Järvelin ja markkinointiassistentti Raisa Nerg pitävät pikapalaveria. Kuva: Tero Takalo-Eskola

Jyväskylän kaupunki on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Kaupunki haluaa jatkossakin pitää huolen siitä, että se tarjoaa yrityksille mahdollisimman hyvän toimintaympäristön. Kaupunki onkin panostanut yrityspalveluihin.

Yli 142 000 asukkaan Jyväskylä on kasvanut viime vuosina vauhdikkaasti. Opiskelijakaupunkina tunnettu Jyväskylä on tämän hetken yksi harvoista maakuntakeskuksista, joka kasvaa.

”Jotta meillä on jatkossakin menestyviä yrityksiä, Jyväskylä täytyy saada pidettyä kasvukeskuksena. Jyväskylä on ollut erittäin vahva kasvaja, ja vaikka erot maakuntakeskusten välillä kasvaa, Jyväskylä vastaa”, sanoo Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Jyväskylän väkiluku oli 142 477 tammikuussa. Kyseessä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja viidenneksi suurin kaupunkiseutu. Väestömäärä on kasvanut vuosittain. Viime vuosina Jyväskylässä avoimien työpaikkojen määrän kasvu on ollut Suomen suurinta.

”On avainasia, että Jyväskylän on oltava vahvin, kasvavin ja elinvoimaisin kaupunki Tampereen ja Oulun välillä. Se vaatii kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on, että olemme imagoltamme houkutteleva kaupunki ja yrityksille hyvä toimintaympäristö”, Koivisto sanoo.

Kaupunkia kuitenkin haastavat samat asiat kuin yleisesti koko Suomessa: kaupungistuminen ja väestökehitys.

”Väestökehitys on koko Suomen kannalta erittäin haasteellinen. Suomen väestönkasvu perustuu maahanmuuttoon. Jyväskylä on kuitenkin ollut kasvaja kuntien välisessä muuttoliikkeessä”, Koivisto avaa.
Jyväskylän nettomuuttovoitto on esimerkiksi tuplasti suurempaa kuin Oulussa, sillä ihmisiä ja etenkin opiskelijoita muuttaa maakunnan ulkopuolelta. Muuttovoitto on voimakkainta 15—24-vuotiaissa, muuttotappio suurinta 25—34-vuotiaissa.

Jyväskylän vahvuudet ICT-osaamisessa, uudistuvassa teollisuudessa ja liikunta- ja hyvinvointialalla

Jyväskylän yksi vahvuuksista on soveltava digitaalisuus ja tutkimus, joissa pystytään hyödyntämään alueen humanistista osaamista.

”Meillä on hyvin vahva ICT-ala, josta löytyy paljon soveltavaa tutkimusta. Uusien teknologioiden ja alojen rajapinnoista ponnahtaa uusia innovaatioita”, Jyväskylän kaupungin elinkeinojohtaja Anne Sandelin kertoo.
Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikkö eli Business Jyväskylä tekee vahvaa tekosysteemityötä, jolla synnytetään ja vauhditetaan ekosysteemejä.

”Yhdistämme kaupunkikehitysalustoja, arvoverkkotyötä ja neuvontapalveluita laaja-alaisesti. Tarjoamme valmennusta, verkostoitumista sekä apua rahoituksen hakemiseen ja sparrausta”, Sandelin avaa.
Ekosysteemityö lähtee alueen olemassa olevista vahvuuksista, kuten uudistuvasta teollisuudesta sekä liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden alalta.

”Liikuntapääkaupunkina Jyväskylälle on erittäin tärkeää, että hyvinvointiala kasvaa, ja se onkin tämän hetken yksi kasvavimmista aloista. Täällä on Suomen ainoa yliopiston liikuntatiedekunta, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihu ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Alueelle on syntymässä ja syntynyt vahvoja alan yrityksiä, kuten Firstbeat Technologies”, Sandelin kertoo.

Metsä-, metalli- ja rakennusteollisuus ovat edelleen vahvoja ja tärkeitä aloja Keski-Suomessa. Aloilla on ollut käynnissä voimakas uudistuminen, ja uutta kasvuloikkaa on haettu.

”Esimerkiksi Valmet Technologies on noussut perinteisestä teollisuusyrityksestä vahvaksi teknologiayritykseksi. Yritykset kuten Valtra, Harvia, Tikomet ja uusimpana Spinnova ovat niin ikään merkittäviä keskisuomalaisia yrityksiä, ja samalla maailman parhaita omalla alallaan”, kertoo Sandelin.

Vetovoimasta pitovoimaa

Koko valtakunnan tarpeisiin Jyväskylän oppilaitoksissa koulutetaan osaajia, kuten opettajia, liikunnanopettajia ja psykologeja. Sandelin korostaa myös yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa.

Yritykset yleisesti Suomessa ovat kärsineet viime vuosina osaajapulasta. Jyväskylä vahvistaa resurssejaan osaajapulan taltuttamiseksi ja tekee aktiivista yhteistyötä verkoston kanssa.

”Jyväskylällä on hyvä maine: muuttohalukkuustutkimuksissa Jyväskylä on kärkisijoilla, ja palveluiden laatu on arvioitu erinomaiseksi. Puitteet ovat siis kunnossa, joten nyt etsitään ratkaisuja siihen, miten hyviä työpaikkoja pystytään tarjoamaan tulevaisuuden osaajille”, kertoo Sandelin.

Muuttovoittoisuus kertoo Jyväskylän vetovoimasta. Haasteita Jyväskylälle on tuonut kuitenkin se, että monet nuoret muuttavat pois paikkakunnalta opiskelujen jälkeen. Kriittistä on, miten opiskelijat saadaan työllistymään yrityksiin ja jäämään. Viime aikoina kaupunki on lisännyt panostuksia pitovoiman kasvattamiseen.

”Kasvupotentiaalia olisi merkittävästi. Esimerkiksi kauppakamarin kanssa yhteistyössä olemme käynnistäneet työelämälähtöisen harjoittelukampanjan, jonka tarkoituksena kertoa harjoittelijan ottamisen hyödyistä yrityksille. Sieltä alkaa opiskelijan sitouttaminen. Yhteistyötä yritysten kanssa tarvitaan”, kertoo Sandelin.

Yhtenä tekijänä tulevaisuudessa on myös työperäinen maahanmuutto. Yksi toivottu ryhmä on kansainväliset opiskelijat, kuinka heidät toivotetaan tervetulleiksi yhteisönä sekä kaupunkina ja innostetaan jäämään.

”Kun ihmiset seuraavat työpaikkoja, työpaikat seuraavat luovia ja koulutettuja ihmisiä – tässä asiassa Jyväskylä on erinomaisessa asemassa myös tulevaisuudessa”, päättää Sandelin.

Jyväskylän kaupungin tavoitteena on olla imagoltaan houkutteleva ja yrityksille hyvä toimintaympäristö. Kuvassa Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja elinkeinojohtaja Anne Sandelin. Kuva: Viivi Sakkara

Jyväskylän kaupungin tavoitteena on olla imagoltaan houkutteleva ja yrityksille hyvä toimintaympäristö. Kuvassa Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja elinkeinojohtaja Anne Sandelin. Kuva: Viivi Sakkara