14.04.2025 11:45
Jyväskylän yliopisto on yksi alueen elinvoiman ja kehityksen kulmakivistä
Henna Kokkonen löysi Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa suoritetussa kokeessa uuden isotoopin.
Korkeatasoinen yliopisto on Keski-Suomen elinkeinoelämälle tärkeä. Jyväskylän yliopiston kasvattaminen on vaatinut paljon työtä ja edistyksellistä ajattelua.
Jyväskylän yliopiston juuret ulottuvat vuoteen 1863, jolloin perustettiin opettajaseminaari. Opettajakoulutuksen lisäksi seminaarissa oli pienimuotoista tutkimustoimintaa. Tuolloin seminaarissa oli vain 30 hengen henkilökunta ja 150 opiskelijaa. Kehitys on ollut huimaa: nykyisin JYU:ssa on opiskelijoita ja henkilökuntaa yhteensä noin 18 000.
Vuonna 1934 seminaarista tuli Kasvatusopillinen korkeakoulu, johon hakevan täytyi olla ylioppilas. 50-luvun lopulla perustettiin ensimmäiset tiedekunnat, ja yliopistostatus saatiin vuonna 1966. Valtavan kasvun kokeneessa yliopistossa näkyvät kasvatusopilliset juuret. Eri oppiaineet muodostuivat monialaisen opettajankoulutuksen ympärille, jota tukevat esimerkiksi humanistiset, yhteiskunnalliset sekä matemaattiset ja luonnontieteelliset tutkimusalat.
Elinkeinoelämän ja kauppakamarin vaikutuksesta Jyväskylään perustettiin taloustieteen koulutus vuonna 1967. Suomen tasolla erikoisuus, liikuntatieteellinen tiedekunta, perustettiin 1968. Yritysten kannalta tärkeä informaatioteknologian tiedekunta tuli 1990-luvun lopulla, mutta tietojenkäsittelyoppia opiskeltiin JYU:ssa jo vuodesta 1967 alkaen. Nykyisin portfolioon kuuluu myös tietotekniikan diplomi-insinöörikoulutus, joka vahvistaa yliopiston roolia teknologia-alan osaajien kouluttajana. Lisäksi vuonna 2026 käynnistyvät turvallisuusteknologian sekä tilasto- ja datatieteen diplomi-insinöörikoulutukset.
Monipuolinen koulutustarjonta vahvistaa yliopistoa
JYU:n rehtori Jari Ojala ja vararehtori Pasi Raiskinmäki kiittävät tieteellisen profiilin rohkeaa kasvattamista. “Tiedekunnissa pohdittiin, kuinka yliopisto voisi laajentaa rooliaan pelkän opettajakoulutuksen sijaan. Ensimmäiset visionääriset professorit olivat ratkaisevassa asemassa JYU:n kehittämisessä monialaiseksi, vahvaksi tiedeyliopistoksi”, kertoo Ojala.
Kehitys on vaatinut aikaa, mutta työ on kannattanut. Tärkeä uusi tutkimusala oli ydinfysiikka 70-luvulla. Yliopiston nykyistä kiihdytintä vastaavia laitteita on Euroopassakin vain 4–5. Uusina aloina Ojala ja Raiskinmäki nostavat esille kvanttiteknologian ja kokonaisturvallisuuden tutkimuksen. Myös kyberturvallisuus herättää kiinnostusta, ja tässäkin JYU:lla on tarjottavaa.
Yliopisto vaikuttaa yhteistyön ja kohtaamisten kautta
JYU on pitkään tehnyt yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, ja Keski-Suomen kauppakamari on ollut yksi tärkeimpiä kumppaneita jo 1930-luvulta asti. “Yliopisto on innovaatioekosysteemin moottori”, Ojala tiivistää.
Yliopiston vaikutus Keski-Suomeen näkyy monella tasolla. JYU on Keski-Suomen kolmanneksi suurin työnantaja, jonka rahoitus hyödyttää maakuntaa. Alueelle ja koko Suomeen koulutetaan osaajia, ja koulutus puolestaan vetää ihmisiä Jyväskylään. JYU:n opiskelijat ja henkilökunta ovat suuri kuluttajaryhmä kaupungissa. Kampuksen kasvaessa on tarvittu uusia rakennuksia, joiden rakentaminen on osaltaan muovannut kaupunkikuvaa ja piristänyt maakunnan taloutta.
Opiskelijat sijoittuvat yrityksiin suhteellisen hyvin, mutta tämän edistämisessä on vielä töitä. Lyhytkin pesti antaa opiskelijalle tärkeän CV-merkinnän. Yhteistyötä yritysten kanssa toivotaan lisää erityisesti ihmistieteisiin ja koviin luonnontieteisiin. “Vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa yritetään jatkuvasti parantaa. Perustutkimukselle tarvitaan soveltajia ja osaajille väyliä työelämään”, toteaa Raiskinmäki.
JYU on tärkeä kansainvälisen osaamisen tuoja Keski-Suomeen. Tavoitteena on houkutella kansainvälisiä osaajia ja kouluttaa maahan muuttaneita osaksi suomalaista työelämää. "Yliopiston vaikutus yhteiskuntaan syntyy inhimillisten kohtaamisten kautta, joille yliopisto on merkittävä mahdollistaja", Raiskinmäki korostaa.
Tutkimusyhteistyö yritysten kanssa luo uutta
Jyväskylän yliopisto tekee laajaa tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa. Tärkeänä esimerkkinä on JYU:n johtama EDUCA-lippulaiva, joka edistää koulutuksen kehittämistä tutkimustiedon avulla ja tukee tietoperusteista johtamista. Lippulaiva on tiedemaailman huippututkimuksen osaamiskeskittymä yhteistyössä Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston kanssa, ja sidosryhmään kuuluu kaupunkeja ja merkittäviä koulutusalan yrityksiä kuten EduTen ja Education Finland.
Yliopisto luo roolinsa mukaisesti uutta tietoa siitä, miten maailmassa mennään eteenpäin. Liikuntatieteissä tehdään yhteistyötä esimerkiksi Firstbeatin kanssa. Firstbeat on spin-off-yritys, joka syntyi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa (KIHU) ja Jyväskylän yliopistossa tehtyjen tutkimusten pohjalta. Hyvinvointialalla onkin kasvupotentiaalia ja tarvetta tutkimukselle, ja siellä tehdään muun muassa ikääntymisen tutkimusta.
Esimerkkejä yritysyhteistyöstä voisi luetella vaikka kuinka paljon. JYU on Suomen toiseksi suurin IT-alan kouluttaja, ja sen tuottamalla osaamisella on huomattava vaikutus alueen IT-sektorille. Mainittakoon vielä yritysten johdon koulutus (EMBA). Informaatioteknologian murros ja tekoälyn tuleminen luovat tiedontarvetta ihmisen ja teknologian suhteesta. Näissä suurissa kysymyksissä Jyväskylän yliopiston osaaminen nousee isoon merkitykseen.
Teksti: Antti Innanen
Julkaistu ensimmäisen kerran Keski-Suomen kauppakamarin 95-vuotisjuhlajulkaisussa.