Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutus – voimavara elinkeinoelämän tulevaisuuden kilpailukyvylle

JYU:n tavoite on olla yhteiskunnallisesti vaikuttava yliopisto, ja yksi keino tämän tavoitteen saavuttamiseen on tohtorikoulutuksen kehittäminen. JYU osallistuu OKM:n rahoittamaan tohtorikoulutuspilottiin, joka toteutetaan vuosina 2024–2027. Pilotin tavoitteena on lisätä tohtorien määrää, kehittää koulutuksesta joustavampaa, edistää tutkijoiden liikkumista oppilaitosten ja yritysten välillä sekä kannustaa tohtoreita monipuolisille työurille. JYU:sta pilottiin osallistuu 85 väitöskirjatutkijaa eri aloilta. Kaiken kaikkiaan JYU:ssa on noin 2000 tohtorikoulutettavaa.

”Uudistamme tohtorikoulutustamme muillakin tavoin. Olemme kiinnostuneita keskustelusta monipuolisen työelämärelevanssin lisäämiseksi, ja tahdomme tuoda väitöskirjatutkijoiden tietoon eri urapolkuja akateemisen uran lisäksi”, kertoo JYU:n vararehtori Kaisa Miettinen.

Matemaattis­-luonnontieteellisessä tiedekunnassa pilotoidaan kumppanuusmallia, jossa tohtorikoulutus toteutetaan yrityksen tai tutkimuslaitoksen kanssa. Kumppani rahoittaa puolet opiskelijan palkka- ja tutkimuskuluista, ja koulutettavat ohjelmaan valitaan kesän aikana.

”Yhteistyössä tehtävässä tohtorikoulutuksessa saadaan hyödynnettyä molempien organisaatioiden erityisosaaminen. Muutamia vastaavia kokeiluja on tehty aiemmin vuosien saatossa, ja kumppaneiksi on saatu esimerkiksi Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Tulokset puhuvat puolestaan – opiskelijoistamme on kehittynyt huipputekijöitä, ja yhteistyölle on kasvava kysyntä. Kokeiluista saatujen hyvien kokemusten pohjalta on avattu uusia paikkoja haettavaksi kumppanuusohjelmaan”, kertoo JYU:n yrityspalvelupäällikkö Anni Taponen.

Kiertotalouden osaajat ovat haluttuja työntekijöitä

Kiertotalouden osaamiskeskittymä (Center of Expertise for Circular Economy, CECE) on tutkimusorganisaatioiden ja yritysten verkosto, jota koordinoi JYU:n kemian laitos. Sen tutkimuksen painopisteitä ovat kriittiset raaka-aineet, biomassat ja puhtaan veden riittävyys.
”Kiertotalous on laaja-alainen kokonaisuus, johon linkittyy luonnontieteiden lisäksi muun muassa taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat. Tohtorikoulutus antaa valmiuksia, joita ei voi hankkia muualta. Oman alan substanssiosaamisen lisäksi tohtorit kerryttävät viestinnällisiä taitoja ja ongelmanratkaisukykyä, joita arvostetaan yrityksissä koko ajan enemmän. Moniosaajat ovat työmarkkinoilla todella haluttuja”, kertoo JYU:n kiertotalouden professori Ari Väisänen.
Kiertotalouden ja analyyttisen kemian alalla tutkijat työllistyvät erittäin hyvin: ”Tohtorit työllistyvät teollisuusaloille usein jo opintojensa aikana. Metallinjalostus on Suomessa korkeatasoista, ja osaajia tarvitaan esimerkiksi arvoaineiden ja -metallien etsimiseen ja jatkojalostukseen”, Väisänen jatkaa.

Yleensäkin tohtorikoulutettujen työttömyys on vähäistä. Tilastokeskuksen sijoittumispalvelun tietojen mukaan vuonna 2022 valmistuneista Suomessa asuvista tohtoreista oli vuoden 2023 lopussa työttömänä 3,9 %.

Tutkijat ja yritykset kohtaavat

Kiertotalouden osaamiskeskus on välittäjänä osaajien ja yritysten välillä. ”Tutkimus on hyvin soveltavaa, mikä tekee yhteydenpidon yrityksiin luontevaksi. Mukana on paljon yrityskumppaneita esimerkiksi sellu-, paperi- ja metalliteollisuuden aloilta, analytiikkaa tekeviä laboratorioita ja niin edelleen. Harjoitamme myös palveluliiketoimintaa”, Taponen kuvailee.
JYU:n yrityspalvelut hoitavat asiakkuuksia ja neuvovat yrityksiä. ”Autamme tutkijoita ja yrityksiä kohtaamaan, ja kerromme yrityksille, mitä konkreettista hyötyä tutkimuksestamme heille olisi”, toteaa Taponen.

JYU:n tohtorikoulutuksessa on siis yrityksille suuri potentiaali. Väisänen kannustaa lähtemään mukaan yhteistyöhön:

”Yritykset haluavat tutkittua tietoa liiketoiminnan ja päätöksenteon tueksi. Yhteistyöstä kanssamme hyötyy monin tavoin – saatavilla on tutkittua ja ajankohtaista tietoa, ja kauttamme pääsee mukaan moniin kansainvälisiin verkostoihin. Laadukkaat teknologiat ja tuotteet vaativat tutkimusta ja osaavaa tuotekehitystä alasta riippumatta.”

Teksti: Antti Innanen