21.03.2025 13:23
Keski-Suomen kasvu vaatii rohkeutta ja investointeja
Keski-Suomen kehitys edellyttää vahvoja liikenneinvestointeja, yritysten ja julkisen sektorin tiivistä yhteistyötä sekä rohkeaa visiointia kaavoituksessa. Liikenne- ja aluesuunnitteluvaliokunnan puheenjohtaja Jorma Paananen painottaa, että valtateiden ja raideyhteyksien kehittäminen, keskustan täydennysrakentaminen ja sujuva kaavoitus ovat avainasemassa alueen elinvoimaisuuden kannalta. Yleiskaava 2050 linjaa Jyväskylän kehityksen suuntaviivoja, ja valiokunta haluaa varmistaa, että yrityksillä on mahdollisuus kasvuun ja investointeihin. Samalla Keski-Suomen logistista sijaintia on hyödynnettävä rohkeammin.
Keski-Suomen kauppakamarin Liikenne- ja aluesuunnitteluvaliokunnan puheenjohtaja Jorma Paananen korostaa yhteistyön merkitystä ja muistuttaa, että Keski-Suomen kehittäminen vaatii sekä julkisen sektorin että yritysten aktiivista osallistumista. Hänen mukaansa yhteinen visio ja ennakoiva suunnittelu ovat avainasemassa, jotta alueelle saadaan elinvoimainen ja toimiva infrastruktuuri. Paananen korostaa, että Keski-Suomi toimii mahdollistajana kaiken keskellä.
”Liikenneinvestoinnit ovat välttämättömiä, jotta yritykset voivat kasvaa ja kansainvälistyä. Näihin kehityshankkeisiin on tartuttava ennakoivasti ja rohkeasti”, sanoo Paananen.
Keski-Suomen liikenneinfraan kohdistuu merkittäviä kehitystarpeita, ja valiokunnan työskentelyssä korostuu erityisesti valtateiden ja raideyhteyksien kehittäminen. Jyväskylän ja Vaajakosken kohdan parannukset nelostiellä ovat kriittisiä sekä liikenteen sujuvuuden että huoltovarmuuden kannalta.
Myös valtatie 9:n Ruokosaaren ja Lievestuoreen sekä Keljonkankaan ja Korpilahden väliset osuudet kaipaavat kehittämistä. Raideyhteyksien osalta valiokunta painottaa kaksoisraiteen rakentamisen merkitystä Jyväskylän ja Tampereen välillä, mikä parantaisi alueen saavutettavuutta ja liikennekapasiteettia. Lisäksi maakuntalentojen tukemisella olisi suuri vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin ja matkailuun.
Yleiskaava 2050 linjaa Jyväskylän kehittymisen suuntaa
Tuoreimpana valiokunnan agendalla on ollut Jyväskylän yleiskaava 2050. Yleiskaavassa määritellään alueiden kehityksen suuntaviivat pitkälle tulevaisuuteen. Yleiskaavasuunnittelija Jouni Mäkäräisen mukaan kaavan merkinnöillä ohjataan rakentamista aiempaa selkeämmin ja samalla varmistetaan kestävän kehityksen mukainen kaupunkirakenne.
Asuinalueita tarkasteltaessa kaava ottaa huomioon erilaiset asumisen tarpeet. Tiiviimpään kerrostalorakentamiseen soveltuvat alueet sijoittuvat ensisijaisesti joukkoliikenteen varrelle, kun taas rivitalo- ja omakotitalovaltaiset alueet levittäytyvät laajemmin ympäristöön.
Myös työpaikka-alueiden kehittämiseen panostetaan vahvasti. Valtatie 4:n varteen on kaavailtu uusia työpaikka-aluevarauksia, joiden tavoitteena on vastata yritysten ja teollisuuden kasvaviin tarpeisiin. Samalla kartoitetaan energiatuotannolle sopivia alueita, mikä mahdollistaisi uusiutuvan energian tuotannon kasvun.
Yritykset mukaan kaavoitukseen
Valiokunta painottaa, että toimiva kaavoitus on keskeinen edellytys kunnan elinvoimaisuudelle ja investoinneille. Kaavoituksen on oltava sujuvaa, jotta se mahdollistaa kestävän kasvun ja turvaa riittävän monipuolisen kaavavarannon.
Paananen muistuttaa, että liian yksityiskohtainen sääntely hidastaa kaavaprosessia, johtaa poikkeuslupiin ja aiheuttaa viivästyksiä sekä nostaa rakentamisen kustannuksia. Siksi kaavojen tulisi määritellä vain maankäytöllisiä tai kaupunkikuvallisia tavoitteita ilman tarpeetonta puuttumista tekniseen toteuttamiseen.
”Riittävän väljä kaava antaa tilaa luovuudelle ja kestää aikaa paremmin. Lisäksi ennakoiva osallistaminen ja ympäristön huomioiminen voivat myös vähentää kaavavalituksia ja helpottaa hankkeiden etenemistä”, sanoo Paananen.
Kaavoitusprosessin sujuvoittamiseksi on tärkeää, että prosessin aikataulusta sovitaan alussa ja siihen sitoudutaan. Kaavoitukseen tulee varata riittävät resurssit, ja tarvittaessa voidaan hyödyntää myös ulkopuolisia asiantuntijoita.
Kasvu vaatii rohkeaa visiointia ja investointeja
Keski-Suomen keskeinen logistinen sijainti on yksi alueen suurimmista vahvuuksista, ja liikenneinvestointien saaminen on tärkeää potentiaalin hyödyntämiseksi. Samalla valiokunta haluaa varmistaa, että Keski-Suomi ei jää aluehallinnollisesti epäselvään asemaan Itä- ja Länsi-Suomen välille. Tulevaisuuden kehitystä ajatellen valiokunta korostaa, että rohkeutta tarvitaan niin yritysten kuin julkisen sektorinkin taholta.
”Kasvu vaatii rohkeutta ja kunnianhimoa. Keski-Suomessa pitäisi ajatella isommin ja panostaa aktiiviseen yhteistyöhön esimerkiksi Tampereen kanssa, jotta alueen vetovoimaisuus ja työvoiman liikkuvuus saataisiin maksimoitua”, Paananen toteaa ja lisää:
”Keski-Suomen tulevaisuus rakentuu investoinneista, yhteistyöstä ja kestävästä liikenneinfrasta. Nyt on aika toimia ja visioida rohkeasti ja varmistaa, että alueella on edellytykset menestykseen myös tulevaisuudessa.”
Liikenne- ja aluesuunnitteluvaliokunnan kärkiviestit
1. Yritykset vahvemmin mukaan kaavoitusprosessiin
Yritysten toiveiden parempi huomioiminen, riittävästi tarjolle tontteja, joihin voidaan rakentaa kysyntää vastaavia asuntoja
2. Sujuva luvitus ja kaavoitus, joka edistää kannattavaa rakentamista eikä lisää kustannuksia
3. Valitukset kuriin!
4. Kasvuun ja kehittymiseen tarvitaan rohkeutta! Uskalletaan ajatella isosti ja miten sinne päästään – yritysten ja kuntien ja kaupunkien hyvä yhteistyö investointihankkeiden toteuttamisessa
5. Rahoitus VT4 Vaajakosken kohdan parantamiseen vielä tällä hallituskaudella
6. Maakuntalennoille 100-prosenttinen valtiontuki
Keski-Suomen kauppakamarin Liikenne- ja aluesuunnitteluvaliokunta on merkittävä toimija alueen liikenteen ja aluerakenteen kehittämisessä. Valiokunnan tavoitteena on nostaa Keski-Suomen liikenneinfrastruktuuri ja aluerakenne Suomen parhaimmistoon. Tavoitetta edistetään laaja-alaisen yhteistyön, tiedottamisen, tilaisuuksien, lausuntojen ja tutkimusten kautta.