Keskisuomalainen yhteistyö siivittää Harviaa maailmalle

Harvia on yksi tunnetuimpia kiukaita ja saunoja valmistava yritys, ja sillä on kaiken kaikkiaan yhdeksän tehdasta ympäri maailmaa. Näistä Muuramen yksikkö on suurin kiukaita valmistava tehdas. Kiukaita valmistetaan Muuramessa keskimäärin noin 150 000 vuodessa, ja niitä toimitetaan noin 100 maahan. Pörssiyhtiö Harvian juuret ovat vahvoina Keski-Suomen maaperässä, sillä myös konsernin pääkonttori sijaitsee Muuramessa. Yritys työllistää noin 200 henkilöä Muuramen toimipisteellä ja noin 675 koko konsernissa.

Vuoteen 2014 asti Harvia oli perheyhtiö, kunnes vuonna 2018 se listautui pörssiin. Konsernin mukana ovat kasvaneet sekä pääkonttoritoiminnot että tehtaan tuotantomäärät. Harvian operatiivinen johtaja Mika Suoja kertoo yrityksen kasvun olleen tasaista:

“Korona-aikana oli käynnissä buumi. Silloin teimme ennätysmäärän tuotteita. Muun elämän rajoittuessa ihmiset saunoivat paljon, kehittivät kotejaan ja panostivat viihtyvyyteen. Korona-ajan päätyttyä tapahtui notkahdus, mutta nyt saunabuumi on jatkunut, ja olemme taas samoissa tuotantomäärissä.”

Harvia on ponnistanut maailmalle Keski-Suomesta. Alueen verkostot ja Muuramen kunta ovat olleet osaltaan toiminnan mahdollistajina ja nopeuttajina. Suoja kertoo, että paikallisen yhteisön tuki on kullanarvoista. Muuramen kunnan toiminta on asiakaslähtöistä, ja kuntaan on voinut ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Mutkatonta yhteistyötä tehdään päivittäin.

Verkoston osaaminen hyödyttää kaikkia, ja monipuolinen yhteistyö nopeuttaa kasvua. Suoja kiittelee hyviä yhteyksiä Jyväskylän kaupunkiin. Harvia kertoo aktiivisesti näkemyksiään esimerkiksi liikennesuunnittelussa. Myös urheiluseuroja tuetaan, kuten JYP:iä ja Kirittäriä.

Suoja korostaa Keski-Suomen kauppakamarin roolia kansainvälistymisessä. Kiitosta saa hyvin toimiva yhteistyö: “Kauppakamari on tarjonnut verkostoja, koulutusta ja palveluja erityisesti vientiasiakirjojen kanssa. Yrityksen kasvutarinaan kuuluu monenlaisia vaiheita, ylä- ja alamäkiä sekä ennakoimattomia tilanteita. Uuden edessä yrittäjä tarvitsee vertaistukea.”

Harvia tekee oppilaitosten kanssa yhteistyötä ja on mukana oppilasprojekteissa ja neuvottelukunnissa. Esimerkkejä on tuotantosolun layout-suunnittelusta aina sisälogistiikan kehitykseen asti, ja myynnin ennustamisesta innovaatioprosesseihin. Harvialle on tärkeää olla aktiivisena toimijana mukana oppilaitosten kehitystyössä, jotta alan tarpeet osaajien koulutuksessa saadaan pidettyä esillä. Esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ovat tärkeitä kumppaneita.

Harvia tekee Jyväskylän yliopiston kanssa tuotekehitys- ja tutkimusyhteistyötä. Mainitsemisen arvoista on esimerkiksi terveystutkimus saunan vaikutuksista ihmisen fysiologiaan. Ala onkin moniulotteisempi kuin mitä kiukaiden ja saunojen valmistamisesta voisi äkkiseltään kuvitella, ja siihen liittyy tiedontarvetta ja tutkimusta yllättävistäkin aiheista.

Harvian innovaatio- ja teknologiajohtaja Timo Harvia kuvailee yhtiön muutosta: “Pörssiyhtiöksi kasvaminen toki muuttaa toimintaa monelta osin. Meillä kuitenkin säilynyt perheyhtiön toimintakulttuuri.”

Vaikka Harvia on kasvanut kansainväliseksi pörssiyhtiöksi, kotikontuja ja paikallista yhteistyötä ei unohdeta. Menestys on osaavien työntekijöiden, suuren työmäärän, verkoston tuen ja monen muun tekijän tulos, eikä yhtä tekijää voi korvata. Siksi Harvia aikoo jatkaa laajaa yhteistyötä ja pitää Keski-Suomea ja Muuramea esillä.

Suoja toteaa Muuramen tehtaan toimintaympäristön olevan otollinen. Muuramen teollisuusalue on monipuolinen, ympärillä on osaamista esimerkiksi vastuullisuudessa ja aurinkopaneeleissa, puitteet vihreän energian hyödyntämiseen ja energiatehokkaaseen toimintaan. Tehtaan hiilijalanjälki onkin huomattavan pieni kokoonsa nähden. Keski-Suomessa riittää myös logistista osaamista.

“Parhaimmillaan yhteistyö on sitä, että opitaan toisiltamme. Harvialla on paljon osaamista ja kokemusta, jota pystymme tarjoamaan eteenpäin. Meillä on annettavaa esimerkiksi vastuullisuuden ja vastuullisuusraportoinnin saralla”, Suoja toteaa.

Kun Harvia alkuaikoinaan valmisti vain puulämmitteisiä kiukaita, tuotekehitykseen liittyvä tutkimus tapahtui pihan perällä olevassa erillisessä saunarakennuksessa. 80-luvun lopulla siirryttiin sähkökiukaiden valmistukseen, ja tuolloin rakennettiin ensimmäinen koesauna tehdastilojen yhteyteen, muusta toiminnasta erilliseen tilaan. Tämä mahdollisti systemaattisen mittauksen ja tutkimuksen. Testitilat ovat kasvaneet vuosien saatossa, erilaisia testiympäristöjä on tullut lisää ja mittaus- sekä analysointilaitteet ovat kehittyneet.

Testaus on kehittynyt yrityksen mukana. Nykyisin vastaavia testitiloja on Harvian neljässä yksikössä, joista jokaisessa on omia painotuksiaan. Saunalaboratorioissa mitataan ja tutkitaan monipuolisesti sähkö-, puu- ja kaasulämmitteisiä kiukaita sekä muita lämmittimiä, höyrynkehittimiä ja infrasäteilijöitä. Harvian mittausosaamisen piiriin kuuluu sähkö- ja paloturvallisuus, päästömittaukset, energiankäyttö ja ennen kaikkea tuotteiden toimivuus käyttäjän näkökulmasta. Saunalaboratorion tarkoitus on varmistaa turvallisten, terveellisten ja toimivien saunatuotteiden valmistus.

Monipuolinen ala sisältää lisäksi vaikuttamistyötä. Sauna-alaa koskee regulaatio kuten muitakin aloja, ja Harvia haluaa olla ohjaajan paikalla aktiivisesti vaikuttamassa. Timo Harvia onkin globaalilla tasolla mukana standardointityössä. Ympäri maailmaa on erilaisia saunakulttuureja ja -mieltymyksiä, ja asiakkaille halutaan tarjota mahdollisimman sopivat saunaratkaisut.

Timo Harvia kertoo yhtiöllä olevan mahdollisuus muovata alaa ja viedä suomalaista saunakulttuuria maailmalle: ”Suomessa ei ole Pisan eikä Eiffelin tornia, joita esitellä, mutta meillä on kolme miljoonaa saunaa.”

Teksti: Antti Innanen

Julkaistu ensimmäisen kerran Keski-Suomen kauppakamarin 95-vuotisjuhlajulkaisussa.