16.11.2021 16:00
Ommellisen vaatteet valmistetaan kestävästi ja kannattavasti Keski-Suomessa
Ommellisen tarina yrityksenä alkoi omakotitalon ullakolta, kun Liisa Häkli alkoi ommella vaatteita myyntiin, jotta voisi olla kotona lasten kanssa pidempään. Nyt yritys työllistää 14 henkilöä ja on investoinut miljoona euroa uusiin toimitiloihin.
Ommellisen tarina sai alkunsa, kun Liisa Häkli alkoi ommella vaatteita urakalla ennen kolmannen lapsensa syntymää.
”Ajattelimme mieheni Jessen kanssa, että jos kaverit ostaisivat tekemiäni vaatteita, voisin olla kotona lasten kanssa hieman pidempään”, Ommellisen perustaja ja yrittäjä Liisa Häkli kertoo.
Ajatus oman yrityksen perustamisesta lähti innostuksesta ja harrastuksesta. Taustalla oli Häklin rohkeus tehdä asioita, ja virkatyö erityisopettajana toi uskallusta aloittamiseen.
”Tiesin, että jos tämä ei kannatakaan, minulla on mahdollisuus palata vanhaan työhön”, Häkli avaa.
Häkli on tehnyt kovasti töitä yrityksensä eteen. Vaatteita ommeltiin yötä myöten.
”Se oli hurjaa aikaa. Oma äitini ja pari ystävää auttoivat paljon. Jos teen nytkin paljon töitä niin silloin tein todella paljon”, Häkli kertoo.
Ensimmäiset kolme vuotta Häkli oli yrityksen ainoa virallinen työntekijä. Kolmantena vuonna he ostivat kangasliiketoiminnan, ja neljäntenä vuonna palkattiin myös ensimmäiset työntekijät ja Häklin aviomies siirtyi täysipäiväisesti yritykseen töihin. Silloin myös lapset menivät hoitoon.
”Kankaiden tullessa mukaan ymmärsin, ettei voida olla enää kotiullakolla. Silloin luovuin myös virastani”, Häkli sanoo.
Alkuun Häklillä ei ollut kovia kasvutavoitteita, vaan kasvu on tullut pienin askelin. Jälleenmyyntiä yrityksellä ei ole.
”Alusta asti minulle on sanottu, että tällainen bisnes ei pärjää Suomessa ilman jälleenmyyntiä. Yrityskonsulttikin vitsaili, että olemme valinneet vaikeimman toimialan”, Häkli kertoo.
Häkli on todistanut luulot vääriksi. Jo parin ensimmäisen vuoden jälkeen liikevaihto oli monta sataa tuhatta euroa, vaikkei yhtään työntekijää talossa vielä ollut. Nyt työntekijöitä on talossa 14, ja lisää palkataan.
Yrityksen toiminnan kulmakivi ovat rennot ja mukavat, mutta silti tyylikkäät naisten vaatteet. Vaatteita myydään verkkokaupan kautta ja sosiaalisen median avulla sekä tuotantotilojen yhteydessä sijaitsevassa myymälässä. Instagramin puolella Ommellisella onkin vankka seuraajajoukko, kirjoitushetkellä yli 21 000.
Verkkokauppa tuli mukaan jo alkuvaiheessa, sillä Liisan mies ja yhtiökumppani Jesse Häkli toivoi, ettei vaimonsa myisi vaatteita bloginsa kautta. Jessen rakentaman verkkokaupan avulla on ollut alusta saakka mahdollista saavuttaa koko Suomi. Suosio yllätti.
”Aina kun ehdin tehdä jotain, ne loppuivat jopa samana yönä. Ihmiset todellakin halusivat itselleen jotain Ommellista”, Häkli kertoo.
Huomisen ennustaminen alalla ei ole ollut helppoa. Tuli vielä korona, joka vaikutti jokaisen elämään ja moneen alaan.
Yhden kerran tuotanto jouduttiin pysäyttämään, kun koko tuotannon henkilökunta joutui koronakaranteeniin.
”Karanteeni myöhästytti tuotantoa sen verran, että sen vaikutukset näkyvät osittain vieläkin. Onneksi liikevaihdollisesti korona ei vaikuttanut kielteisesti”, Häkli avaa.
Koronan vuoksi tärkeät myyntikanavat, kuten popupit ja messut, jäivät pois. Myymälä oli pitkään kiinni.
”Messut ovat olleet liikevaihdollisesti merkittävä osa kauppaa. Käymme messuilla, joilla saa myydä vain Suomessa valmistettuja tuotteita”, Häkli kuvailee.
Ommellisella on kuitenkin niin iso jalansija somessa, että kauppa kävi. Uutena tuotteena viime syksynä yritys lanseerasi kaavat. Se lisäsi myös kankaiden myyntiä. Kaavojen lanseeraamista Häkli oli suunnitellut jo pidemmän aikaa, mutta korona vauhditti sitä.
”Ilman koronaa siihen ei olisi ehtinyt vapauttaa aikaa. Ajattelin, että nyt jos koskaan on se hetki. Huomattiin, että ihmisillä oli enemmän aikaa ommella vaatteita”, Häkli tuumaa.
Ommellisella kaikki työ tehdään paikallisesti. Lisäksi ompelumerkit, kuminauhat, nyörit, paperituotteet ja muut tarvikkeet tilataan läheltä. Puuvillapohjaiset painokankaat yritys tuottaa Liettuassa, mutta muut materiaalit neulotaan täällä.
”Uskon, että kun valmistamme tuotteet täällä, ne tehdään parhaalla mahdollisella tavalla. Kuljetusvaiheita jää välistä, ja osaltaan lainsäädäntö Suomessa varmistaa, että asiat tehdään hyvin”, Häkli kuvailee.
Ommellinen on oiva esimerkki siitä, että tuotanto Suomessa voi olla kannattavaa. Vaikka vastuullisuus on läpileikkaavaa yrityksen koko toiminnassa, suhtautuu Häkli vastuullisuuspuheeseen hieman kriittisesti.
”Vastuullisuuden ympärillä on paljon kaunopuheisuutta. Itse kehoitan kaikkia käymään meillä. Näin pääsee näkemään, miten työtä tehdään. Aina on toki meilläkin varaa parantaa. Tiettyihin sertifikaatteihin suhtaudun hieman kriittisesti”, Häkli kertoo ja jatkaa:
”Toivoisin, että kuluttaja ymmärtää, mikä ero on kotimaisen tuotannon ja suomalaisen yrityksen välillä. Yritys voi olla suomalainen mutta teettää työt muualla.”
Häkli pitää tärkeänä myös sitä, minne verot maksetaan.
”Periaatteenani on, että verot maksetaan siihen kuntaan missä lapset käyvät koulua.”
Yleensä kotimaisuuteen liitetään automaattisesti laatu, mutta Häkli muistuttaa, että aina kotimaisuus ei takaa laatua.
”Kotimaisuus ei ole laadun tae. Laatu pitää tehdä itse. Kun asiakas haluaa meiltä vähän enemmän, meidän on kannettava vastuu ja tehtävä jokaisen tuotteen kohdalla parhaamme.”
Yrityksellä on nyt jännittävät ajat, kun uusia tuotantotiloja rakennetaan Muurameen. Toiminnan kasvaessa nykyiset vuokratilat jäivät pieneksi. Uusien tilojen koko tulee 2,5-kertaistumaan nykyisiin tiloihin nähden. Myös myymälän koko kasvaa.
”Nyt kun myymälä on jälleen auki, ihmisiä taas käy. Vaikka puhutaan kivijalkakauppojen kuolemisesta, itse en usko siihen. Meidän asiakkaamme haluavat tulla täällä käymään”, Häkli sanoo.
Häkli ompelee itse edelleen. Tavoitteena on, että yrittäjän tehtäviä ja esimerkiksi markkinointia voisi tehdä jatkossa enemmän työajalla eikä iltaisin.
Häkli haluaa jakaa tarinaansa muillekin. Ommellinen on syntynyt kovan työn tuloksena, omia arvoja peilaten.
”Jos tämä joskus loppuu, haluaisin olla motivaatiopuhuja. Mikään ei korvaa puuttuvaa motivaatiota.”
Juttu on julkaistu alun perin marraskuun 2021 Kauppakamari-lehdessä.