Rakentamisen sujuvoittamisen kautta lisää elinvoimaa alueille -
uusi rakentamislaki voimaan kaksivaiheisesti 1.1.2025 ja 1.1.2026

Rakentamislaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2025. Rakentamislailla torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään kiertotaloutta, sujuvoitetaan rakentamista ja tuetaan rakennetun ympäristön digitalisaatiokehitystä. Rakentamislain tullessa voimaan, maankäyttö- ja rakennuslaista kumottiin rakentamisen osuus ja lain nimi muuttui alueidenkäyttölaiksi. Tämän alueidenkäyttölain uudistus on vielä kesken.

Rakentamislain myötä lupajärjestelmästä tulee yksinkertaisempi, sillä rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus korvataan yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Rakentamislaissa lupaharkinta jakautuu sijoittamisen edellytysten tarkasteluun ja toteuttamisen edellytysten tarkasteluun. Lähtökohtana on yksivaiheisuus, mutta luvanhakijan pyynnöstä rakennusvalvonta voi ratkaista sijoittamisen edellytysten täyttämisen erikseen.

Lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä nostetaan siten, että esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät. Kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta.

Rakentamislupa edellytetään aina, kun korjataan tai muutetaan suojeltua tai historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta tavalla, jolla on merkittävää vaikutusta rakennuksen suojeltavalle arvolle. Rakentamislupa edellytetään myös, kun rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin liittyvällä korjaus- tai muutostyöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Myös rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen edellyttää aina rakentamislupaa.

Rakentamislupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Lupa tarvitaan myös, jos korjaus kohdistuu vähäistä merkittävämmässä määrin toimenpidealueessa todetun terveyshaitan poistamiseen, toimenpidealueen kantavarakenne on vaurioitunut tai korjaustoimenpiteet voivat vaarantaa rakennuskohteen terveellisyyden tai turvallisuuden taikka korjaamisella on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön.

On huomioitava, että rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta sekä tietomallimuotoinen rakentamislupa tulevat voimaan vasta 1. tammikuuta 2026 alkaen. Vuoden 2025 aikana rakentamislupahakemukseen sovelletaan alueidenkäyttölain 131 §:ää.

Rakentamislupaa haetaan siis vuoden 2025 loppuun saakka MRL:n mukaisilla asiakirjoilla, sillä tänä väliaikana velvoite liittää rakentamislupahakemukseen rakennuksen rakennussuunnitelmien laadinnassa tehty pääpiirustustasoinen suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa muodossa, ei ole vielä voimassa. 1.1.2026 alkaen lupaa on haettava ja rakennuksen korjaus- ja muutostyön rakennussuunnitelmat ja erityissuunnitelmat toimitettava rakennusvalvontaviranomaiselle tietomallimuotoisina tai muutoin koneluettavassa muodossa.

Rakentamisluvan käsittelylle on säädetty määräaika. Rakentamislupahakemus on käsiteltävä kolmen kuukauden kuluessa. Suunnittelutehtävältään poikkeuksellisen vaativan tai erityisen vaativan rakentamishankkeen rakentamislupahakemus sekä puhtaan siirtymän sijoittamislupahakemus on kuitenkin ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa.

Lupahakemuksen käsittelyn viivästymisestä on kunnan oma-aloitteisesti palautettava hakijalle rakentamislupamaksusta 20 % kultakin viivästyksen kuukaudelta, jollei viivästys ole aiheutunut hakijasta itsestään. Lupaprosessin viivästyksestä voi seurata kunnalle myös jopa vahingonkorvausvastuu.

Siirtymäaika tarjoaa kunnille yhdessä alueidenkäyttölain 131§:n väliaikaisen soveltamisen kanssa tarvittavaa joustoa rakentamislain vaateiden täyttämiseen ja rakennuttajille aikaa valmistautua uusiin toimintatapoihin.

Uuden rakentamislain tarkoitus on paitsi keventävää hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa sekä selkeyttää valitusoikeutta ja sujuvoittaa rakentamislupien käsittelyä, niin myös sujuvoittaa rakentamista, edistää päästövähennyksiä ja kiertotaloutta ja näin vaikuttaa myönteisesti alueiden käyttöön ja elinvoimaan.


Elina Saari
Asianajaja
Urtti asianajotoimisto Oy