15.03.2024 14:49
Ruutia puolustusteollisuuden tarpeisiin
Kuvassa vasemmalta tuotantopäällikkö Jonne Suuronen, HESS-päällikkö Heikki Kapanen ja toimitusjohtaja Ilkka Heikkilä.
Vihtavuoressa ruutia ja panoksia valmistavalla Nammolla on käynnissä investointihankkeita 70 miljoonan euron edestä. Uuden nallitehtaan rakentaminen alkaa ja kuokka isketään maahan pian. Investointien välilliset vaikutukset alueelle ovat suuret. 190 työntekijää Vihtavuoressa työllistävä yritys aikoo rekrytoida 70 työntekijää lisää lähivuosina.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 102 vuotta, kun Vihtavuoren ruutitehdas perustettiin suomalaisen puolustustarviketeollisuuden kulmakiveksi. Vihtavuoressa toimivat ruutia valmistava Nammo Vihtavuori ja raskaita ampumatarvikkeita valmistava Nammo Lapua, jotka ovat osa kansainvälistä Nammo-konsernia.
Ukrainan sota ja maailmantilanteen jatkunut epävarmuus ovat kasvattaneet Nammon kysyntää räjähdysmäisesti. Yhtiöllä on käynnissä Vihtavuoressa parhaillaan 70 miljoonan euron edestä investointeja, joilla kasvatetaan kapasiteettia.
Yhtiö käynnisti suunnitelmat uuden nallitehtaan rakentamiseksi vuonna 2022, ja kuokka isketään maahan tänä keväänä. Toinen iso hanke on uuden vakuumilinjaston rakentaminen, jonka maanrakennustyöt ovat käynnissä. Myös räjähdevarastoja rakennetaan parhaillaan.
”Uusi linjasto kasvattaa tuotantokapasiteettia yli 20 prosenttia. Noin 2 500 neliön laajuisen tuotantorakennuksen ja erillisen valvomotilan on määrä olla tuotantokäytössä vuoden 2025 alussa”, kertoo Nammo Vihtavuoren toimitusjohtaja Ilkka Heikkilä.
Vihtavuoressa työskentelee kaikkiaan 190 työntekijää, ja kysynnän kasvettua on tarve 70 uudelle rekrytoinnille seuraavan reilun kahden vuoden aikana.
Investointien välilliset vaikutukset ovat alueelle suuret.
”Ostamme muun muassa suunnittelua ja urakointia”, Heikkilä kertoo.
Ruutitehtaan tuotannosta yli 85 prosenttia menee vientiin. Sen päämarkkina-alueet ovat Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa. Asiakkaat ovat puolustusteollisuuden toimijoita, kuten ampumatarvikevalmistajia ja patruunoiden jälleenlataajia. Tänä päivänä myös Nammon omat lataavan ja valmistavat tehtaat ovat iso asiakas. Raskaita tarvikkeita tuotetaan pääasiassa kotimaan tarpeisiin.
Heikkilän mukaan Suomen liittyminen Natoon ei ole vaikuttanut Nammon toimintaan, sillä Nato-maat ovat yhtiön asiakkaita entuudestaankin.
”Toki kaupantekoa voi helpottaa tulevaisuudessa, kun olemme Nato-jäsenmaa”, Heikkilä tuumaa.
Energiaa hukkalämmöstä
Vastuullisuusasiat ovat myös Heikkilän huulilla, ja vastuullisuusasioihin kiinnitetään huomiota Nammolla yhä enenevissä määrin. Hiilijalanjälkiä lasketaan ja energiansäästöön liittyviä toimenpiteitä on tehty paljon viime vuosien aikana.
”Koko tehdasalueen energiantarpeesta neljännes tuotetaan hukkalämmöllä. Meillä on lämmöntalteenottoyksiköitä ja lämpöpumppuratkaisuja, jotka ovat samalla vähentäneet vedenkulutusta 40 prosenttia”, Heikkilä listaa.
Raskaan liikenteen määrä lisääntyy
Kasvanut kysyntä ja investoinnit ovat lisänneet raskasta liikennettä tehtaalle ja poispäin. Heikkilä toivookin, että tehtaalle johtava möykkyinen ja tulviva tie laitettaisiin kuntoon mahdollisimman pian.
”Tie ennen yksityistieosuutta on ollut huonossa kunnossa pitkään. Liikenteen määrä tulee lisääntymään entisestään, etenkin rakennusaikana mutta myös investointien valmistumisen jälkeenkin. Tarve on saada tie mahdollisimman nopeasti kuntoon”, sanoo HESS päällikkö Heikki Kapanen.
Nammo pyrkii hakemaan muutosta Siikajoen vedenkäyttölupaan, joka tuli lainvoimaiseksi viime vuonna. Sellaista ei ole aiemmin ollut yrityksen 100-vuotisen historian aikana.
”Kun näkymä on tällainen ja investoinnit lähtevät liikkeelle, muutokselle on tarvetta”, sanoo Heikkilä.
Nammo houkutteli paluumuuttajan
Kun pääkaupunkiseudulla asuneelle Jonne Suuroselle syntyi esikoinen vuonna 2019, alkoi muutto takaisin kotipaikkakunnalle isovanhempien läheisyyteen houkutella. Niinpä Jonne alkoi etsiä kiinnostavaa työtä Keski-Suomesta, ja silmään pisti tuotantopäällikön paikka ruutitehtaalla. Jonnella kävi onni, sillä ovet ensimmäiseen haluttuun työpaikkaan avautuivat ja paluumuutto Keski-Suomeen sai alkaa.
Sitä ennen Jonne oli opiskellut seitsemän vuotta Tampereen teknillisessä yliopistossa. Harjoittelu ja diplomityö veivät pääkaupunkiseudulle, jossa Jonnella tuli asuttua toinen mokoma ennen takaisin kotipaikkakunnalle muuttamista.
Jonne on ollut tyytyväinen paluumuuttoon ja mainitsee hyvänä asiana esimerkiksi elämän helpottumisen.
”Keski-Suomessa pienessä kaupungissa liikkuminen on tosi vaivatonta, esimerkiksi lasten harrastuksiin kuskailut eivät vie paljoa aikaa, kun ruuhkia ei ole”, Jonne kuvailee.
Juttu on julkaistu alun perin Keski-Suomen Kauppakamari-lehden helmikuun 2024 numerossa.