Seppälääkärit – keskisuomalaisten oma lääkärikeskus

Seppälääkäreiden toimitusjohtaja Heikki Janhunen. Kuva: Viivi Sakkara

Kun Heikki Janhunen innostui lääkärikeskuksen perustamisesta edellisen soten suunnittelun aikana, sai alkunsa paikallisten lääkäreiden omistama Seppälääkärit. Vain kolmessa vuodessa yhtiö on kasvanut yli viiden miljoonan euron liikevaihdon täyden palvelun lääkärikeskukseksi.

Oli vuosi 2016, kun edellinen sote-uudistus oli tulossa. Oli yleinen usko, että sote tulee, mikä olisi avannut markkinat ja perusterveydenhuollon yrityksille.

Heikki Janhunen oli seurannut tilannetta pitkään. Yksityinen terveydenhuolto oli valumassa ulkomaisille sijoittajille, kun monet lääkärit myivät omistamiaan yrityksiä.
Eräänä iltana kitaraa soitellessa Jyrki Virkkusen kanssa keskustelu kääntyi sote-uudistukseen ja lääkäriaseman perustamiseen.

”Ajateltiin, että nyt on hyvä hetki kääntää kelkka. Muutama kuukausi mietittiin ja tehtiin suunnitelma”, Seppälääkäreiden toimitusjohtaja Heikki Janhunen kertoo.

Uuden paikallisen ja lääkäriomisteisen lääkäriaseman käynnistämisestä kerrottiin puskaradiossa. Ilman suurempaa markkinointia aloituskokoukseen osallistui yli 50 omistamisesta ja sijoittamisesta kiinnostunutta lääkäriä. Lopulta alkupääomaa kertyi enemmän kuin tavoiteltiin. Samana vuonna yritys perustettiin.

Tiedossa oli, että lääkärikeskuksen perustaminen on työläs ja arvokas projekti, onhan yrityksen aluksi investoitava muun muassa välineisiin ja toimitiloihin. Toimitiloja etsiessä yritys päätyi rakennuttamaan juuri lääkärikeskuksen käyttöön sopivat vuokratilat hyvälle sijainnille Jyväskylän Seppälään Ahjokadulle. Yritys onkin Keski-Suomessa ainut lääkärikeskus, jota varten on tehty varta vasten uudet tilat.

Janhunen kertoo, että oli monen mielestä suuruudenhulluutta rakennuttaa yli 1000 neliön tilat, mutta todellisuudessa tilat eivät ole osoittautuneet yhtään liian suuriksi toiminnan kasvaessa.

”Kaikki tilat ovat täynnä. Meiltä löytyy muun muassa 20 vastaanottohuonetta, 2 toimenpidehuonetta, laboratorio sekä röntgen- ja magneettikuvaukset. Olemme täyden palvelun asema. Jos meille tulee, ei tarvitse lähteä muualle”, Janhunen kuvailee.

Vaikka sotea ei tullutkaan, alun perin soteasemaksi perustettu yritys jatkoi siitä huolimatta – hyvin tuloksin.

”Kun sote ei tullutkaan, arvottiin, että mitenhän tässä käy, mutta niin siinä vain kävi, että maakunnan ihmiset löysivät meidät. Seppälääkärit on ainut konkreettinen asia, mitä edellisestä sotesta jäi”, Janhunen naurahtaa.

Seppälääkäreiden asiakaskunta on pääosin itsemaksavia asiakkaita, vakuutusasiakkaita ja kuntien ja kaupunkien myöntämien palveluseteleiden käyttäjiä. Työterveyttä Seppälääkäreillä ei ole, sillä se myi työterveysliiketoiminnan Apila Terveydelle viime vuoden lopussa. Yhtiön leipähammas on yleis- ja erikoislääkärivastaanotot, erikoistutkimus, toimenpiteet ja konsultaatiot kunnille ja sairaanhoitopiireille.

Liikevaihdon kehitys on ollut hurjaa. Kun ensimmäisenä vuonna se oli 1,2 miljoonaa, oli toisena vuonna se 3,2 miljoonaa ja viime vuonna jo huimat 5,2 miljoonaa. Koska kyseessä oli iso investointi ja uuden aseman käynnistäminen, uumoiltiin, että kolmas tilikausi tulee olemaan voitollinen, kuten kävikin. Seppälääkäreistä on tullut keskisuomalainen brändi, jonka vahvuus on etenkin paikallisuus.

”Lääkäreillämme on vahva kokemus lääkärintyöstä ja omasta erikoisalastaan. Omistajia on lähes koko ikähaitarista aina nuorehkoista lääkäreistä kokeneempiin lääkäreihin. Vastaanottoa on pitänyt kaikkiaan noin 80 lääkäriä, hoitajia ja muuta henkilökuntaa on noin 15”, Janhunen kertoo.

Ennen Seppälääkäreiden perustamista Janhunen toimi 30 vuotta julkisella puolella johtavissa tehtävissä. Lääkärikeskuksen perustamisen myötä budjettivastuu on tullut todelliseksi, ja ajattelutapaan on tullut hurja muutos. Janhunen kertoo, että mukavaa on myös se, että päätöksenteko on erittäin nopeaa.

”Jos jotakin pitää muuttaa tai tarvitaan, päätös voidaan tehdä saman tien. Haluamme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin, ja asiakas on aina etusijalla”, Janhunen jatkaa.
Esimerkiksi haastattelua edeltävänä yönä Janhunen itse ja yksi hoitaja seurasivat, milloin koronatestitulokset tulevat, jotta asiakkaalle voidaan tehdä koronatodistus seuraavaksi aamuksi matkaa varten.

”Työ on sitovampaa, mutta antoisampaa, ja onnistumisen tunteita saa useammin”, Janhunen kuvailee.

Janhunen kertoo, että monella saattaa olla käsitys, että yksityisellä puolella hoidetaan vain helpompia asioita. Janhunen kuitenkin oikaisee, että hoidettavat vaivat ovat aivan samanlaisia kuin mitä terveysasemilla hoidetaan. Ero tulee siinä, että yksityisellä puolella tutkimuksen saa nopeammin.

”Esimerkiksi magneettikuvaukseen voi päästä samana päivänä ja tulokset soitetaan seuraavana päivänä. Logistiikka ja hoitopolku ovat nopeampia”, Janhunen täsmentää.

Terveydenhuolto Suomessa on mennyt siihen suuntaan, että ihmiset hankkivat terveysvakuutuksia, jotka kattavat yksityisen puolen hoitokuluja. Janhusen mukaan ongelmana on se, että vakuutusyhtiöt käyttävät usein kumppaneinaan isoja pörssiyhtiöitä, jolloin kynnys pienemmän paikallisen lääkäriaseman käyttämiseen voi olla suurempi.

”Toivotaan, että vakuutusyhtiöt käyttäisivät suoraan myös näitä paikallisia ja tehokkaiksi todettuja asemia. Se varmasti helpottaisi asiakkaita käyttämään vakuutuksiaan ja palvelun saisi nopeammin. Näin toimimalla toiminta ei keskittyisi vain ulkomaisille pörssiyhtiöille, vaan raha jäisi maakuntaan”, Janhunen sanoo.

Kun toimintaa on saatu hyvin kasvatettua ja vakautettua, on Janhusella vapaa-aikaa jälleen muuhunkin.

”Nyt on jälleen aikaa myös kitaransoitolle”, Janhunen naurahtaa.

Palvelusetelillä valinnanvapautta ja tehokkuutta

Janhunen ottaa kantaa tällä hetkellä Suomessa olevaan monikanavarahoitukseen. Hän näkee ongelmana järjestelmän tehottomuuden. Ratkaisuna toimisi palveluseteli.

”Monikanavarahoitus ei ole järkevä. Se luo tietynlaista tehottomuutta, että on julkinen puoli, vakuutuspuoli ja työterveyspuoli. Tämä on kuitenkin aika pieni maa. Palveluseteli olisi hyvin yksinkertainen malli tuottaa palveluita, mitä onkin käytetty maakunnassa kohtuullisesti. Silloin ihminen voi valita, minne menee. Se tuo ennustettavuutta kuluille mutta myös palveluntuottajille. Silloin varmasti myös hinnat asettuisivat kohdalleen”, Janhunen arvioi.

Janhunen näkee ongelmallisena sen, että isot kilpailutukset voivat monesti jättää alueelliset, pienet toimijat ulkopuolelle.

”Palveluseteli on yksinkertainen ja tasapuolinen. Meillä on palvelusetelisopimuksia lähes kaikkien Keski-Suomen kuntien kanssa. Meiltä hankitaan yleensä erikoistutkimuksia, kuten kardiologisia tai tähystystutkimuksia. Yhteistyö toimii hyvin molemmin puolin”, Janhunen kertoo.

https://seppalaakarit.fi/

Juttu on julkaistu alun perin toukokuun 2021 Kauppakamari-lehdessä.