Työtä, turvaa ja tukea – Jyväskylän varuskunta siivittää Keski-Suomen menestystä

Eversti Vesa Mäntylä. Kuva: Eetu Matikkala

Jyväskylän varuskunta on yksi Keski-Suomen alueen merkittävimmistä työllistäjistä. Varuskunnan läsnäolo vaikuttaa merkittävällä tavalla alueen elinkeinoelämään ja luo edellytyksiä kehitykselle, josta koko aluetalous hyötyy. Varuskunnan toimintaan liittyvät harjoitukset ja koulutus parantavat alueen kokonaisturvallisuutta ja nostavat valmiutta poikkeustilanteiden varalta.

Jätti-investointeja, entistä kansainvälisempää toimintaa sekä jatkuvasti kehittyvää korkeatasoista koulutusta. Jyväskylän varuskunnan ja sen suurimman joukko-osaston Ilmasotakoulun tulevaisuus näyttää työntäyteiseltä. Myönteisestä kehityksestä on etua koko Keski-Suomen alueelle.

Ilmasotakoulun johtaja, joka toimii myös koko varuskunnan päällikkönä, tunnistaa alueellisen vaikuttavuuden, mutta muistuttaa sen olevan toiminnan sivutuote.

Vaikka varuskunnan alueellinen ja yhteiskunnallinen merkitys on huomattava, koko toimintamme perustuu lakisääteisiin tehtäviin, painottaa eversti Vesa Mäntylä. Kaikki mitä varuskunnassa tapahtuu, tehdään maanpuolustuksellisista lähtökohdista.


Varuskuntaan investoidaan seuraavan kahden vuoden kuluessa useita kymmeniä miljoonia euroja. Jo päätetyt investoinnit ovat suuruudeltaan 60 miljoonaa, ja jatkoa on odotettavissa. Sitoutuminen varuskunnan kehittämiseen parantaa tulevaisuuden näkymiä Jyväskylän seudulla ja koko maakunnassa. Infrastruktuurin kehittämisestä pääsevät osittain hyötymään myös paikalliset toimijat.

-Usko tulevaisuuteen luo veto- ja pitovoimaa, vakuuttaa eversti Mäntylä. Kun alueella on tarjota työ- ja opiskelumahdollisuuksia sekä palveluja myös henkilöstömme lähipiirille, se näkyy varuskunnan arjessa hyvinvointina ja motivaationa.

Vakaa ja luotettava työnantaja


Lähes 85 vuoden ajan Tikkakoskella toiminut varuskunta on Jyväskylän seudun suurimpia työnantajia. Varuskunnassa työskentelee kaikkiaan noin 1 400 henkilöä. Välilliset työllistämisvaikutukset ovat nekin huomattavat, sillä varuskunnan toimintoihin liittyy paljon palvelutarpeita, jotka tuotetaan varuskunnan ulkopuolella.

Vanha sanonta, että valtion leipä on pitkä ja kapea, ei kuvaa varuskuntaa työnantajana enää kovinkaan hyvin. Henkilökunnan ansiotulot ovat varsin vertailukelpoiset muuhun työelämään nähden. Lisäarvoa työntekijän näkökulmasta tuottavat vakaus ja tehtävien merkityksellisyys, jotka muuttuneessa turvallisuustilanteessa korostuvat.

-Ennätyslukemissa oleva maanpuolustustahto selittää pitkälti Puolustusvoimien vahvaa työnantajabrändiä, toteaa Mäntylä. Myös muun muassa toimintamme pitkittyneen koronakriisin aikana tukevoitti kuvaa luotettavasta työnantajasta.

Turvallisuuden tekijä ja suunnannäyttäjä


Varuskunnan merkitys Keski-Suomen alueelle ei rajoitu pelkästään sen taloudelliseen vaikutukseen. Varuskunnan läsnäololla on suora vaikutus koko seudun turvallisuuteen ja puolustukseen.

Huolimatta Ilmasotakoulun roolista puolustushaarakouluna, on joukko-osasto myös täysimittainen taistelutukikohta. Ilmavoimien taistelutapa on liikkuva ja hajautettu. Se edellyttää, että hävittäjäkaluston on kyettävä tukeutumaan jokaiseen tukikohtaan. Tämä koskee myös tulevia F-35 -häivehävittäjiä, joita silmällä pitäen Tikkakoskellekin rakennetaan vaatimukset täyttävä uusi lentokonehalli.

Jo toteutetut ja tulossa olevat investoinnit eivät kuitenkaan liity yksinomaan uuteen suorituskykyyn. Myös olemassa olevan toiminnan kehittäminen ja kansainvälisyys löytyvät mittavien investointien taustalta.

-Vastikään otettiin käyttöön uusi tukeutumisalue, Ilmasotakoululle suunnitellaan uusia toimisto- ja koulutustiloja, lisäksi tekeillä on uusi rakennus vartioston tarpeisiin, listaa eversti Mäntylä.


Varuskunta ja sen kehittäminen ylläpitää korkeaa valmiuden ja varautumisen tasoa koko vaikutusalueellaan. Kun seudulla toimii näinkin merkittävä turvallisuustoimija, edesauttaa se yleisen turvallisuuskulttuurin ja -asenteen luomista myös varuskunnan aitojen ulkopuolella.

-Kokonaisturvallisuus on yhteinen asia, korostaa Mäntylä. Mikään yksittäinen organisaatio tai yritys ei voi tehdä sitä yksin.

​​​​​​​

Yhteistyö ei jää viranomaistasolle


Yksi puolustusvoimien tehtävistä on tehdä viranomaisyhteistyötä. Tuohon velvoitteeseen perustuen Ilmasotakoulussakin on aina paikalla virka-apuosasto, joka tukee muiden viranomaisten työtä tarvittaessa. Vaikka varsinaista velvoitetta ei olekaan, Ilmasotakoulu on tiiviissä vuoropuhelussa myös alueen oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa.

-Esimerkiksi tutkimusyhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa on jatkunut hedelmällisenä pitkään, mainitsee Mäntylä. Näköpiirissä on yhteisiä rajapintoja, joissa on mahdollisuuksia laajempaan yhteistyöhön.


Tulevaisuuden turvallisuusuhkia luonnehdittaessa esiin nousee usein laaja-alainen vaikuttaminen, josta joissain yhteyksissä käytetään myös nimitystä hybridivaikuttaminen. Aktiivinen yhteistyö eri yhteiskunnallisten toimijoiden, sekä julkisen että yksityisen sektorin välillä antaa parhaat edellytykset uhkien torjumiseen.

Ilmasotakoulussa tuolle yhteiselle tekemiselle annetaan paljon painoarvoa, ja tavoitteena on hyvän yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen edelleen.


Teksti: Laura Kaipainen


Juttu on julkaistu Keski-Suomen Kauppakamari-lehden helmikuun 2024 numerossa.