08.11.2021 14:47

Uusi jäsen Vahanen Jyväskylä: Rakennesuunnittelua ja kuntotutkimuksia vankalla ammattitaidolla

Vahanen Jyväskylä Oy on kuntotutkimuksiin, sisäilmaongelmiin sekä korjaus- ja uudiskohteiden rakennesuunnitteluun keskittyvä asiantuntijayritys.

Viimeaikainen Padel-buumi näkyy myös Vahasen Jyväskylän toimistolla: Alkuvuoden aikana se on suunnitellut jo kuusi Padel-hallia, joista viisi on uudisrakennusta ja yksi saneerauskohde.

Viime aikoina yritys on tehnyt suunnittelua erityisesti teollisuusrakennuksille. Muista kohteista toimitusjohtaja Tarmo Viljamaa nostaa esiin Kalevan liikekeskuksen Tampereella, Kauppakeskus Kalen, joka on ollut iso suunnittelukohde. Lisäksi se on suunnitellut Wärtsilän logistiikkakeskuksen Vaasaan ja tekee nyt Spinnovan ja Suzanon tehtaan suunnittelua Jyväskylän Eteläporttiin.

”Investoinnit ovat hieno asia tälle seudulle. Seudullisesti ja teollisuuden investoinneille on tärkeää, että suunnitteluosaamista löytyy kaikilla aloilla, ja paikallisia suunnittelijoita löytyy tarpeen tullen”, Viljamaa sanoo.

Yrityksen repertuaariin kuuluvat kaikenlaisten rakennusten suunnittelu aina uudisrakentamisesta korjausrakennesuunnitteluun. Korjausrakentamisessa se tarjoaa rakennesuunnittelun lisäksi oheispalveluita kokonaisvaltaisesti, kuten arkkitehtisuunnittelua, rakennuttamista, valvontaa ja laadunvarmistusta. Vahanen on myös edelläkävijä sisäilmaongelmiin ja rakennusten kuntoon liittyvissä selvityksissä ja ratkaisuissa.

Vahanen Jyväskylä on osa Vahanen-konsernia, joka on täysin suomalainen yhtiö.

”Tärkeää meille ja monille asiakkaillemme on se, että verot maksetaan Suomeen, muutkin kuin työntekijäverot. Konserni on kokonaan suomalaisessa omistuksessa”, Viljamaa kertoo.

Yrityksellä menee nyt hyvin, vaikkakin monia isoja hankkeita on siirretty eteenpäin korona-aikana syntyneiden materiaalikustannusten nousun vuoksi.

”Olemme saaneet hyviä, isoja projekteja, ja meillä on nuori ja motivoitunut porukka viemään niitä eteenpäin. Vaikka tilauskanta on hyvä, mahtuu pienempiä projekteja silti mukaan. Erityisesti loppuvuodeksi on odotettavissa piristymistä”, Viljamaa arvioi.

Työntekijöitä yrityksellä on noin 20. Viljamaa kertoo, että yrityksen kasvun esteenä on pula kokeneista rakennesuunnittelijoista. Heitä kaivattaisiin kipeästi lisää.

”Ammattikorkeakoulusta suunnittelijoita valmistuu aika hyvin, mutta kokeneiden rakennesuunnittelijoiden löytäminen on vaikeaa. JAMK painottaa aika paljon kuntotutkimusta, sillä puolen löytyy tekijöitä ja kilpailu on kova. Rakennesuunnittelupuoli on toinen: yliopistotasoista koulutusta Jyväskylästä ei löydy. Voisiko yhteistyötä korkeakoulujen välillä lisätä niin, että esimerkiksi JAMK:sta olisi helppo jatkaa Tampereen teknilliseen yliopistoon”, Viljamaa pohtii.

Jäseneksi koulutusten siivittämänä

Viljamaa liittyi Keski-Suomen kauppakamarin jäseneksi koulutustarjonnan ansiosta. Viljamaa aikoo käydä ensi vuonna Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssin. Kauppakamarin järjestämä uusien jäsenten etätapaaminen poiki kuitenkin heti yhteydenottoja, joten kauppakamarin merkitys verkostoitumisen edistäjänä nousi esiin. Viljamaa arvostaa myös vaikuttamistyötä, jota kauppakamari tekee. Siitä hän innostui sen verran, että tulee itsekin mukaan Liikenne- ja aluerakennevaliokuntaan.

”Tulen itse muualta, joten siksikin verkostoituminen on tärkeää. Verkostoitumisen lisäksi odotan kauppakamarilta rohkeaa otetta alueen eteenpäin viemisessä”, Viljamaa toteaa.

Kaupungin yrityspalvelut, Business Jyväskylä, ansaitsee kiitoksen yritysten asioiden hyvästä hoidosta, mutta muitakin terveisiä Viljamaalla on alueen kehittämisestä.

”Asuinrakentaminen on ollut vilkasta viime vuosina. Jyväskylän keskustan kehitys on ollut monella huolenaihe. Mielenkiinnolla seuraan keskusta-alueen kehittymistä. Se ei ole edennyt samalla tavalla kuin muissa kaupungeissa”, Viljamaa pohtii.

”Jyväskylässä on oltava rohkeampia. Vetovoiman lisäämiseksi hybridirakentamista kannattaa suosia, kuten Hippos-hanke, ja edistää radan kattamishanketta. Jyväskylässä korjataan paljon vanhaa, mikä sinänsä on hyvä, mutta resurssit menevät vanhan korjaamiseen”, Viljamaa arvioi.

Juttu on julkaistu alun perin Kauppakamari-lehdessä numerossa 3/2021.