Valmennuksesta apua tekoälyn käyttöönottoon valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä

Kuvassa projektipäällikkö Kati Valpe-Ojala ja asiantuntija Minna Koskinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Kuva: Jamk

Tekoälyn avulla yritykset pystyvät parantamaan tehokkuuttaan ja laatuaan, mikä on erityisen tärkeää tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta. Jamkin aiADDVA-hanke keskittyi tekoälyn hyödyntämiseen valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä. Hankkeessa tarjottiin valmennusta ja konkreettista tukea, joka auttoi yrityksiä ymmärtämään tekoälyn mahdollisuuksia ja soveltamaan sitä omassa toiminnassaan. Maksuttomat verkkovalmennukset ovat edelleen kaikkien yritysten hyödynnettävissä.

Tekoälystä puhutaan paljon, mutta tietämys tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista on yleisesti vielä pinnallista pk-yrityksissä, kertovat Kati Valpe-Ojala ja Minna Koskinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Tietämystä tekoälyn mahdollisuuksista pyrittiin parantamaan Jamkin aiADDVA-hankkeessa.

Hankkeessa tarjottiin valmennusta, joka auttoi yrityksiä ymmärtämään tekoälyn mahdollisuuksia ja soveltamaan sitä omassa toiminnassaan, erityisesti teollisuuden alan pk-yrityksissä. Kun puhutaan tekoälystä, on tärkeää ymmärtää, mitä se tarkoittaa yrityksen kannalta, mitä se voisi tuoda lisää ja miten sitä voisi hyödyntää. Hankkeessa luotiin valmennus, joka on edelleen verkossa kaikkien hyödynnettävissä.

”Oivallukset olivat valmennuksen isointa antia. Pääsimme ylätasolta käytäntöön asti. Tekoälyä voidaan soveltaa monessakin asiassa, mutta missä se on järkevää, on mietittävä erikseen”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kati Valpe-Ojala.

Hankkeessa pyrittiin löytämään yrityksen toimintaa helpottavia tekoälyratkaisuja kustannustehokkaasti. Eräs mukana ollut yritys löysi konenäköpohjaisen ratkaisun aiemmin manuaalisesti tehtyyn työkalun tunnistamiseen. Ratkaisu oli esimerkiksi sekin, että tuotannon sijaan tekoälyä hyödynnettiin tilauspuolella.

Mukana olleet yritykset korostivat, että tekoälyn hyödyntäminen tulee olla yrityksen yhteinen päätös, johon kaikki sitoutuvat.

”On tärkeää, että osaaminen tekoälyn mahdollisuuksista ja kustannuksista kasvaisi yrityksissä. Se parantaisi päätöksentekokykyä ja antaisi paremman käsityksen siitä, mitä tekoälyn käyttöönottaminen vaatii ja mitä sen avulla on mahdollista saavuttaa”, Koskinen jatkaa.

Laadukas data on tekoälyn onnistumisen perusta

Tekoäly tarvitsee dataa oppiakseen ja toimiakseen. Usein yrityksissä on jo olemassa dataa, jota tekoälyssä voidaan hyödyntää. Datan soveltuvuutta tekoälyn hyödyntämiseen on tärkeä selvittää ja pyrkiä tarvittaessa parantamaan.

”Data voi olla esimerkiksi kuvia, sensoridataa, aikaleimoja tai lämpötiloja. Datan laadulla on suuri merkitys tekoälysovelluksen onnistumiseen”, Koskinen kertoo.

Hankkeessa tuotetut koulutus- ja valmennusmateriaalit löytyvät ilmaiseksi verkosta

Hankkeessa luodut koulutusmateriaalit ovat edelleen yritysten saatavilla. Tekoälyn verkkokurssi sopii kaikille tekoälystä kiinnostuneille toimialasta riippumatta, ja se tarjoaa perustason osaamista tekoälystä ja sen mahdollisuuksista. Tekoälyn verkkovalmennus on suunnattu valmistavan teollisuuden tarpeisiin, ja siinä keskitytään käytännön tehtäviin. Kummassakaan ei ole pohjatietovaatimuksia.


Juttu on julkaistu alun perin syyskuun 3/2024 Kauppakamari-lehdessä.