Valmet Technologies kehittää huipputeknologiaa Jyväskylän Rautpohjassa

Kuvassa Valmetin OptiConcept M -paperikone, joka edustaa Valmetin viimeisintä kartonginvalmistusteknologiaa. Kuva: Valmet

Maailman johtava paperi- ja kartonkikoneita valmistava teknologiakonserni Valmet on globaali menestystarina. Jyväskylän Rautpohjasta maailman suurimmaksi kasvaneen markkinajohtajan tärkeimpiä arvoja ovat asiakaslähtöisyys, vastuullisuus ja työntekijöiden tyytyväisyys.

Jyväskylän Rautpohjassa Valmet Technologies kehittää ja suunnittelee suurimman osan maailman paperi- ja kartonkikoneista. Paperit-liiketoimintayksikön 1400 työntekijän tehdasalue kätkee porttien sisäpuolelle maailman huippuluokan teknologiaosaamista. Teknologian kehittäminen, suunnittelu, myynti, markkinointi ja projektien hoitaminen työllistää tuhat, ja loput noin neljäsataa työntekijää työskentelevät verstaalla.

”40 prosenttia kaikesta maailman paperista ja kartongista tuotetaan Valmet-taustaisilla koneilla. Valmetin avainsuunnittelu, -tuotekehitys ja -komponenttien valmistus tapahtuu Valmetin Rautpohjan tehtaalla”, kertoo Valmetin Kartonki- ja Paperitehtaat -liiketoimintayksikön johtaja Petri Paukkunen.

Valmetilla on yksiköitä ympäri maailmaa. Jyväskylän Rautpohja on Valmetin lokaatioista maailman suurin. Jyväskylän lisäksi Valmetin Kartonki- ja Paperitehtaat -liiketoiminnalla on Suomessa yksiköt Järvenpäässä ja Raisiossa.

Megatrendien siivittämänä maailman suurimmaksi

Kun Valmet irtautui Metsosta vuonna 2013, kasvukäyrä on ollut jyrkästi ylöspäin. Viime vuosi oli yrityksen ennätysvuosi. Yhtiö teki vuodessa 12 suuruusluokaltaan 50-200 miljoonan euron kauppaa, joista suurimman Brasiliaan.

Valmetin liiketoiminta on aina perustunut uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Maailmalla kasvavat megatrendit, kuten vastuullisuus, kaupungistuminen ja verkkokaupan lisääntyminen ovat vaikuttaneet Valmetin liiketoiminnan kehityskulkuihin positiivisesti.

Kasvua selittävät megatrendien myötä lisääntynyt kysyntä, mutta myös korkea osaaminen ja reagointi maailman muutoksiin. Esimerkiksi pakkausmarkkinat ovat agraariyhteiskunnasta siirtymisen ja verkkokaupan kasvun myötä nykyään 600 miljardin euron luokkaa.

”Panoksemme puhtaampiin ja uusiutuviin energianlähteisiin perustuviin pakkausmateriaaleihin ovat saaneet entisestään jalansijaa markkinoilla”, kertoo Paukkunen.

Vastuullisuus ei ole suinkaan ainut Valmetin toimintaa määrittävä arvo. Asiakaslähtöisyys on yksi Valmetin toiminnan lähtökohdista.

”Markkinajohtajaa yritetään aina kopioida. Pyrimme kaikessa toiminnassamme siihen, että asiakkaat ovat tyytyväisiä ja asiakaskokemus on positiivinen. Sitä ei pystytä kopioimaan”, sanoo Paukkunen.
Asiakaslähtöisyydestä ja korkeasta teknologiaosaamisesta kertoo muun muassa se, että suurin osa Valmetin koneista varustetaan etäohjausmahdollisuuksilla. Etäyhteyden avulla koneiden tilaa pystytään arvioimaan ja optimoimaan yhdessä asiakkaan kanssa.

Yritys, jonka ympärille kaupunki rakentui

Yhtiön merkitystä Jyväskylän kaupungin kasvun ja ihmisten hyvinvoinnin mahdollistajana ei voi väheksyä. Kun Valmet perusti tehtaansa ja toi ensimmäisen junalastillisen työntekijöitä Jyväskylään vuonna 1938, lähti alue ja sitä myötä Jyväskylän kaupunki kasvuun.

”Ensimmäinen koekone tehtiin Vasikkalammen viereen – alettiin ajaa koeajoja, testata ja tuotekehittää paperi- ja kartonkikoneita”, kertoo paikallisjohtaja Jaakko Puurula.

Toisin kuin pilotointi nimenä antaa ymmärtää, pilottitoiminta Valmetilla on merkittävää; kyse ei ole laboratiossa tehtävästä pikkutestauksesta, vaan se maksaa Valmetille 500 miljoonaa euroa vuodessa.

”Vuonna 1996 rakennettiin samaisen lammen rantaan toinen koekone, joka on maailman nopein paperikone”, kertoo Puurula.

Yhtiö tunnettiin Metsona vuodesta 1999 vuoteen 2013, kunnes Valmet irtautui Metsosta. Valmet tuli takaisin entistä vahvempana yhtiönä.

Valmetin juuret ja historia ovat tärkeitä niin yhtiölle kuin kaupungille tänäkin päivänä. Yhtiöllä on oma Keski-Suomen museon kanssa koordinoitu museo, jonka näyttelyn avulla Valmetin kehitystä esitellään niin työntekijöille kuin kansainvälisille ja kotimaisille vieraille.


SaRa-projekti - Satsaus Rautpohjaan

Valmetin Jyväskylän Rautpohjan yksikkö on Valmetin yksiköistä maailman suurin. Kuvassa vasemmalta oikealle paikallisjohtaja Jaakko Puurula, Kartonki- ja Paperitehtaat -liiketoimintayksikön johtaja Petri Paukkunen ja henkilöstöjohtaja Satu Pennanen.

18 miljoonan euron panostuksella koelaitostoimintaan vuonna 2018 Valmet kasvatti teknologista osaamistaan ja johtajuuttaan sekä tehosti asiakaspalveluaan. Panostukset eivät suinkaan päättyneet tähän, vaan viime vuonna yhtiö investoi 5 miljoonaa euroa Rautpohjan työstökoneisiin, konttoriin ja työolosuhteisiin.

Avainkoneisiin tehtiin modernisointia, jolla saatiin lisää tehokkuutta. Toimistotilat brändättiin uuden ilmeen mukaiseksi. Valaistus ja ilmanvaihto uusittiin, mikä lisää energiansäästöä ja työmukavuutta.

”Laitoimme kahden hallin katolle aurinkopaneeleja, jotka ovat tuottaneet sähköä viime kesästä asti. Monitoreilta energiantuottoa voi seurata päivittäin reaaliaikaisesti”, Paukkunen kertoo.

Lisäksi satsattiin puhtaampaan ympäristöön, kun valimon piippujen suodatinlaitteisto uusittiin. Sillä varmistetaan, että tehtaalta puhallettavasta ilmasta ei tule pöly- tai pienhiukkashaittoja.

Tänä vuonna yhtiöllä on käynnissä paras asiakaskokemus -projekti. Yhtiön visiona onkin tulla parhaaksi asiakkaiden palvelussa ja olla asiakaskokemuksen malliyhtiö.

”Koska markkinat ovat olleet suotuisia, olemme päättäneet lisätä henkilöstömäärää pysyvästi ja palkata 40 uutta työntekijää avaintehtäviin”, kertoo henkilöstöjohtaja Satu Pennanen.

Globaali yritys tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia esimerkiksi työskentelyyn ulkomailla.

Etenemismahdollisuudet isossa yrityksessä ovat suuret. Kokonaisuudessaan Valmet on valtava osaamiskeskittymä, jossa pääsee tekemään töitä maailman alan huippujen kanssa.

”Yksilöiden kohtaaminen ja yksilöistä välittäminen ovat meille tärkeä etu. Meillä on esimerkiksi oma sisäinen työterveys, jonka avulla panostamme työkykyyn, ylläpitoon ja ennakointiin. Kuuntelemme henkilöstöä, ja omaa hyvinvointia parantavia päätöksiä pystytään tekemään tiimitasolla”, kertoo Pennanen.


Juttu on julkaistu alun perin Keski-Suomen kauppakamarin 90-vuotisjuhlakirjassa.