Vapo vastaa uusilla innovaatioilla globaaleihin haasteisiin

Innovatiivisen tuotekehityksen avulla vastataan globaaleihin haasteisiin. Kuvassa vasemmalta oikealle Laboratoriopäällikkö Minna Pakkanen, liiketoimintajohtaja Mia Suominen, laboratorioanalyytikko Jouni VäliTorala ja laboratorioteknikko Riikka Nuora. Kuva: Vapo

Innovatiivisen tuotekehityksen avulla vastataan globaaleihin haasteisiin. Kuvassa vasemmalta oikealle Laboratoriopäällikkö Minna Pakkanen, liiketoimintajohtaja Mia Suominen, laboratorioanalyytikko Jouni VäliTorala ja laboratorioteknikko Riikka Nuora. Kuva: Vapo

Suomalainen monipuolisia energiaratkaisuja sekä muun muassa ammattiviljelyssä käytettäviä kasvualustoja tarjoava Vapo on lähtenyt taklaamaan globaaleja haasteita uusia innovaatioita kehittämällä. Yhtiö on käynnistänyt monivuotisen noin viiden miljoonan euron Refinery-tuotekehitysohjelman, jonka tulosten avulla pyritään osaltaan mahdollistamaan se, että puhdasta ilmaa, puhdasta vettä ja turvallisesti tuotettua ruokaa riittää maailmassa myös tulevaisuudessa.

Energiaratkaisuja tuottava valtionyhtiö Vapo käy historiansa suurinta muutosta. Laskevan energiaturvetuotannon tilalle yhtiö on lähtenyt aktiivisesti etsimään uusia, vastuullisia liiketoimintoja.

Vapon liikevaihdosta energiaturve muodostaa enää runsaan viidenneksen. Yhtiön strategiana on edelleen vähentää riippuvuutta energiaturpeesta ja lisätä uusien korkean jalostusasteen tuotteiden osuutta liikevaihdosta.

”Olemme lähteneet miettimään, mitä kasvava ja kaupungistuva väestö tarvitsee. Se tarvitsee puhdasta ja paikallisesti tuotettua ruokaa, terveellistä elinympäristöä sekä puhdasta vettä ja ilmaa, joita kasvuturpeen ja aktiivihiilen avulla pystytään tarjoamaan”, sanoo New Businesses -divisioonan Vapo Ventureksesta vastaava liiketoimintajohtaja Mia Suominen.

Yhtiö on käynnistänyt monivuotisen noin viiden miljoonan euron Refinery-tuotekehitysohjelman, jolla kiihdytetään suobiomassoista ja muista luonnonmateriaaleista saatavien korkean jalostusasteen tuotteiden kehitystä kansainvälisille markkinoille. Konsepti on ainut laatuaan maailmalla.

”Viisi vuotta sitten lähdimme etsimään uusia tapoja hyödyntää suobiomassaa korkean jalostusasteen tuotteissa, ja nyt rakennamme ensimmäistä aktiivihiilitehdasta Ilomantsiin. Meillä yhdistyy huipputeknologia ja raaka-aineet tavalla, mihin muut eivät ole pystyneet”, kertoo Suominen.

Maailmanlaajuinen markkina

Kyseessä on globaali markkina, sillä muun muassa ilman ja veden puhdistamisen myötä markkina kasvaa entisestään. Etenkin Euroopassa aktiivihiilestä on pulaa. Aktiivihiiltä käytetään monissa arkisissa asioissa, kuten hammastahnassa ja auton ilmastoinnissa.

”70 prosenttia Euroopan aktiivihiilestä tuodaan muualta. Kysyntää korkean teknologian toimijalle on”, sanoo Suominen.

Aktiivihiilen tuotanto on iso kasvumarkkina myös Suomelle. Uusien tehtaiden rakentaminen ei ole poissuljettua, mistä yhtiö tekee päätöksiä Ilomantsin tehtaan valmistumisen jälkeen. Mahdollisuus on kasvaa pelkästään aktiivihiilen tuotannolla suureksi toimijaksi.

”Meillä on tavoitteena saada Refinery-konseptin uusista korkean jalostusasteen tuotteista kymmenen vuoden kuluttua lähes 100 miljoonan euron liikevaihtoa. Lisäksi uskomme, että kumppanuusyritykset ja partnerit pystyvät vielä kaksinkertaistamaan tahoillaan tuon liikevaihdon ja tuolloin puhumme kymmenien uusien työpaikkojen sijaan sadoista uusista työpaikoista”, Suominen kertoo.

Turve on luokiteltu hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Vapo haluaa osaltaan toimia vastuullisesti.

”Haluamme tehdä tuotteita, joista on enemmän yhteiskunnallisia talous- ja ympäristöhyötyjä kuin haittoja – puhutaan liiketoiminnan nettopositiivisuudesta”, kertoo Suominen.

Esimerkiksi teollisuus ympäri maailmaa etsii turvallisia tuotteita haitallisten kemikaalien tilalle.

”Näillä tuotteilla kilpaillaan kivihiiltä ja öljyä vastaan, jolloin kansainväliset asiakkaat ovat siitä erittäin kiinnostuneita. Siksi suobiomassan kemiallinen jalostus on seuraavana työn alla”, Suominen kertoo.

Biostimulanteista ratkaisu ruuantuotantoon ääriolosuhteissa

Aktiivihiili-investoinnin jälkeen Vapo on lähtenyt selvittämään, mitä muuta suobiomassasta voisi saada tehtyä vastatakseen omalta osaltaan globaaleihin haasteisiin.

”Olemme tehneet ensin itse omaa tutkimusta ja huomanneet, että suobiomassassa on todella arvokkaita ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia. Meidän on ymmärrettävä sitä lisää, jotta siitä voidaan kehittää uusia, innovatiivisia tuotteita. Business Finlandin rahoituksen turvin pystymme lisäämään perustutkimusta ja hyödyntämään sekä yliopistoja että pk-yrityksiä paljon laajemmin tutkimuksessa”, kuvailee Suominen.

Uusinta kehitysputkessa on selvittää turpeesta eristettyjen humushappojen käyttöä biostimulantteina. Humushapoista biostimulanttien valmistus on tarkoitus aloittaa vuonna 2024, jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan.

”Biostimulanteilla voidaan parantaa viljelykasvien ravinteiden vastaanottokykyä, jotta ne pystyvät vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääriolosuhteisiin. Silloin ruokaa pystytään tuottamaan vaikeammissakin olosuhteissa. Biostimulantit eivät ole lannoitteita, vaan niiden avulla lannoitteiden käyttöä voidaan vähentää, mikä on Euroopankin tavoite eli biostimulantit ovat hyvä asia ympäristönkin kannalta”, kertoo Suominen.

Suobiomassassa on arvokkaita ominaisuuksia, joita jalostamalla kehitetään tuotteita kansainvälisille markkinoille. Kuvassa on turvevahaa. Kuva: Vapo

Suobiomassassa on arvokkaita ominaisuuksia, joita jalostamalla kehitetään tuotteita kansainvälisille markkinoille. Kuvassa on turvevahaa. Kuva: Vapo

Yhteistyöstä vauhtia tuotekehitykseen

Business Finlandin vauhdittama yhteistyö kotimaisten tutkimuslaitosten ja muun muassa Jyväskylän yliopiston kanssa nopeuttaa Vapon tuotekehitystä vuosilla.

”Kehitysputkessa on erittäin mielenkiintoisia kehityskulkuja suobiomassoihin liikkeellä. Jyväskylän yliopisto panostaa hienosti: siellä on haussa avoin professuuri ja tutkimusryhmää saadaan aiheen ympärille. Uskomme, että pystymme löytämään vielä uusia innovaatioita lisäämällä panostuksia tuotekehityksen ja tutkimuksen rajapintaan”, Suominen kertoo.

Vapolla on ollut ennenkin yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa. Uuden yhteistyön tavoitteena on tutkimuksellisen tiedon saaminen suobiomassasta.

”Kaksi vuotta sitten perustimme Jyväskylän yliopiston yhteyteen oman tuotekehityslaboratorion, jossa tuotteita ja asiakasnäytteitä on voitu testata ja kehittää. Odotamme uudelta yhteistyöltä lisää vahvaa tutkimuksellista pohjaa, jota tarvitaan”, kertoo Suominen.

Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä myös asiakkaiden kanssa, ja asiakkaat ovatkin hankkeissa mukana alusta asti.

”Vaikka tämäntyyppisissä hankkeissa on pitkä matka siihen, että tuotetta on näkyvissä, olemme halunneet varmistaa tuotteen sopivuuden asiakkaalle ottamalla asiakkaan mukaan prosessiin alusta asti. Yhdessä tehty tuotekehitys saa aikaan parhaan lopputuloksen, Suominen kertoo.


Juttu on julkaistu alun perin Keski-Suomen kauppakamarin 90-vuotisjuhlajulkaisussa.

Lue lisää Vaposta