WayOut Oy - jo kymmenen vuotta pakohuone-elämyksiä

– Hyvää on se, että olemme saaneet viime vuodet nauttia suhteellisen normaalista liiketoiminnasta. Korona-aika oli palvelualoilla todella vaikeaa, vaikka varauduttiin ja suunniteltiin etukäteen. Linjaukset muuttuivat viikoittain, ja jos tilanne olisi jatkunut vielä vuoden, olisimme joutuneet lopettamaan. Onneksi vuodet 2023–2025 ovat tuoneet tasaista kasvua ja mielekkäämpää tekemistä, WayOutin yrittäjä Niko Eskelinen kertoo.

Haasteita alalle ovat tuoneet viime aikoina erityisesti äkilliset päätökset ja lyhyet siirtymäajat. Viime vuoden arvonlisäveron korotus sekä tänä vuonna pakohuoneiden poistuminen kulttuuriedun piiristä ovat herättäneet keskustelua.

– Olisi tärkeää, että päätöksissä olisi ennakoitavuutta ja yritysmyönteisyyttä. Kun joulukuun alussa tuli ilmoitus, että alv nousee vuodenvaihteessa, jäi vain kuukausi aikaa laskea ja budjetoida kaikki uusiksi sekä kertoa asiakkaille. Sama toistui, kun kulttuuriedusta poistuminen ilmoitettiin toukokuun viimeisenä päivänä ja muutokset piti tehdä heinäkuun alkuun mennessä.

Yhdessä noin 20 muun alan yrityksen kanssa on nyt selvitetty, voidaanko pakohuoneet tulkita osaksi kulttuurietua. Asia ratkennee syksyn aikana.

– Suomessa halutaan, että kaupungeissa on palveluita, mutta samalla päätökset vaikeuttavat niiden tarjoamista. Erityisesti kulttuurietu on ollut tärkeä väylä uusille asiakkaille – monelle ensikertalaiselle se on ollut matalan kynnyksen tapa kokeilla pakohuonetta, Eskelinen toteaa.

Elämyksiä ja yhdessäoloa

Yrityksellä on toimintaa kolmessa kaupungissa. WayOut tarjoaa elämyksiä yhteensä 13 pakohuoneella, joista neljä on Jyväskylässä. Lisäksi on toteutettu pop up -pelejä ja räätälöityjä ratkaisuja eri organisaatioille, kuten pelillistetty työturvallisuuskoulutus.
Pakohuoneiden idea on yhdistää viihtyminen, oppiminen ja yhdessä tekeminen. Elämykselliset seikkailut haastavat päättelykykyä, ongelmanratkaisua ja tiimityöskentelytaitoja.

– Pakohuone on aktiivinen ja sosiaalinen vaihtoehto verrattuna moniin muihin vapaa-ajanviettotapoihin. Se tuo ihmiset yhteen ja tarjoaa yhteisiä kokemuksia, joita ei synny puhelimen ruudun äärellä. Yrityksille pakohuone on loistava väline tiimiytymiseen – huoneessa unohtuu, mikä on kenenkin titteli, ja ihmisten vahvuudet tulevat esiin, Eskelinen kuvailee.

Alan pioneeri Suomessa

WayOut oli yksi ensimmäisistä, jotka toivat pakohuoneet Suomeen vuonna 2015. Tuolloin yrittäjä oli vasta 22-vuotias ja viimeisteli opintojaan. Alkuvaiheessa huone rakennettiin viikoissa, nykyään suunnittelu ja toteutus kestää vähintään puoli vuotta. Kehitys on ollut valtavaa, ja tavoitteena on aina ylittää asiakkaiden odotukset.

– Erotumme laadulla ja kokonaisvaltaisuudella. Asiakaspalvelu, lavastus ja tarina kulkevat käsi kädessä. Tavoitteemme on tarjota Suomen paras pakohuonekokemus, mitä tukee saamamme palautteet. Viime vuonna NPS-lukumme oli 91, mikä kertoo, että asiakkaamme suosittelevat meitä lämpimästi, Eskelinen iloitsee.

Katse tulevaisuuteen

Yrityksellä on tällä hetkellä 25 työntekijää, ja vuosien varrella se on työllistänyt yhteensä yli 80 henkilöä. Lokakuussa Tampereelle avautuu uusi huone.

– Yrittäminen on opettanut valtavasti. Kun kaikki sujuu hyvin, asiat tuntuvat helpoilta, mutta todellinen tahtotila ja taidot punnitaan vasta vaikeina aikoina. Olen ylpeä erityisesti siitä, että olemme selvinneet vaikeista vuosista ja edelleen kehitymme.

Yrittäjä näkee tulevaisuuden varovaisen positiivisesti.

– Haluamme jatkossakin innostaa ihmisiä kokeilemaan pakohuoneita ja kehittää uusia elämyksiä. Tulevaisuus näyttää aina pieneltä seikkailulta.

Keski-Suomen kauppakamarin jäseneksi yrittäjä lähti mielenkiinnosta.

– Toiveena on, että jäsenyys tarjoaa verkostoja ja hyötyä molempiin suuntiin. Haluan itse tuoda jotain uutta mukaan, mutta myös saada tukea ja ajatuksia verkoston kautta.

Juttu on julkaistu alun perin syyskuun 2025 Kauppakamari-lehdessä.