17.06.2025 14:12
AgriVenture Finland 2025 kokosi kestävän ruokaketjun ja agroteknologian innovaatioiden äärelle lähes 450 kansainvälistä kävijää
Pohjoismaiden suurin agroteknologian startup- ja sijoittajatapahtuma järjestettiin Biotalouskampuksella toukokuun lopussa. Kestävän ruuantuotannon ja uusien älymaatalouden ratkaisujen esittelyn lisäksi tapahtuma tarjosi alan johtaville valmistajille ja startupeille alustan yhteistyön ja kasvumahdollisuuksien luomiseen.
Kaksipäiväisen tapahtuman tavoitteena oli lisätä tietoisuutta kestävästä ruuantuotannosta ja uusista älymaatalouden ratkaisuista, luoda yhteistyö- ja kasvumahdollisuuksia yrityksille sekä tarjota verkostoitumismahdollisuuksia kaikille kävijöille. Osallistujajoukko koostui veturiyritysten, startupien, hallinnollisten ammattilaisten ja muiden alan ammattilaisten lisäksi sijoittajista, viljelijöistä sekä alan opiskelijoista.
-Luonnonvarojen kestävä käyttö ja teknologian hyödyntäminen ilmastokysymysten ratkaisemisessa ovat avainasemassa. Siksi on tärkeää tuoda esille uusia innovaatioita ja tarjota paikka verkostoitua niin yrityksille, rahoittajille, tutkijoille, viljelijöille kuin tulevaisuuden uusille osaajille. AgriVenturen huikea kansainvälinen osallistujajoukko ja tilaisuudesta saatu innostunut palaute osoittavat, että tapahtumalle on selvästi tilausta, kertoo Biotalousinstituutin johtaja Minna Lappalainen tapahtuman jälkeisistä tunnelmista.
Monipuolinen ohjelma kestävämmän ruuantuotantoketjun ympärillä
Tapahtuman ohjelmatarjonta nivoutui kolmen pääteeman ympärille;
tietoon perustuva maatalous, liiketoiminta ja tuottavuus, sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.
Mukana oli yli 30 näytteilleasettajaa suurista alan veturiyrityksistä, kuten Valtra ja ACGO Power, aina alan startupeihin asti. Myös aiheeseen liittyviä hankkeita oli laajasti tapahtumassa esillä.
Tähtipuhuja Esko Valtaoja käsitteli teknologian roolia ruuantuotannon tulevaisuudessa. Päälavalla nähtiin Valtaojan lisäksi 13 kansainvälistä puhujaa, kaksi pitchauskilpailua, Valtaojan vetämä paneelikeskustelu dataohjautuvan maatalouden tulevaisuudesta sekä AgrifoodTEF-verkoston seminaari. Tapahtuman toisen päivän avasi etäpuheenvuorolla Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen.
Uusimpaan agroteknologiaan tutustuttiin Farming 3.0 -teknologiatyönäytöksessä käytännön peltodemoissa ja eri näytteilleasettajien esittelypisteillä. Näissä esillä olivat autonominen peltorobotti, drone-teknologia maatalouden tukena sekä rikkakasvien täsmätunnistaminen sensoriteknologialla. Peltodemot keräsivät puoleensa noin 50 kävijää, joiden joukossa oli niin asiantuntijoita kuin viljelijöitä. Osa teknologiatyönäytöksestä toteutettiin EIT Food Test Farms –ohjelman puitteissa, jonka pohjoismaisena koordinaattorina Jamk toimii vuonna 2025.
Tapahtumassa lanseerattiin myös Jamkissa alkava täysin uusi luonnonvaratekniikan insinöörikoulutus. Syksyllä 2026 alkava koulutusohjelma vastaa älybiotalouteen ja agroteknologiaan liittyvän uudenlaisen osaamisen täsmätarpeeseen yhdistämällä tietotekniikan ja sähkö- ja automaatiotekniikan maa- ja metsätaloussektorin osaamiseen.
Pitchauskilpailuilla näkyvyyttä uusille ideoille ja innovaatioille – voittavat ratkaisut muuntavat jätevirrat uudestaan resursseiksi
BioBoosters by Jamkin järjestämään Influencers of the Future –pitchauskilpailuun valittiin mukaan 17 startupia ympäri Eurooppaa. Innovaatiot keskittyivät kolmen teeman äärelle: älymaatalousteknologiat, maaperän ja ravinteiden hallinta sekä puhdas teknologia ja datan keräykseen perustuvat uudet teknologiat.
Finaaliin valituista kahdeksasta osallistujasta paras palkittiin 5 000 euron rahapalkinnolla. Kilpailun voiton vei suomalainen NPHarvest ratkaisulla, joka muuttaa jäteveden lannoiteeksi. Sijoittajista ja alan ammattilaisista koostuva tuomaristo arvosti erityisesti voittavan ratkaisun liiketoimintapotentiaalia, sekä soveltuvuutta myös muille toimialoilla.
Myös biotaloutta sivuavien alojen opiskelijoille suunnatussa NTNHackathonissa etsittiin ratkaisuja maatalouden, metsätalouden ja merenkäytön haasteisiin.
Mukaan valitut 19 opiskelijaa seitsämästä eurooppalaisesta korkeakoulusta kehittivät innovaatiokilpailussa, hackathonissa, ratkaisuja, jotka esiteltiin myöhemmin pitchauskilpailussa. Monialaisissa tiimeissä yhdistyi biotalouden osaamisen lisäksi myös mm. IT-osaaminen. Voittava ratkaisu keskittyi ympäristöhaittoja ja kustannuksia tuottvan, kalanviljelyn sivutuotteena syntyvän kalalietteen hyödyntämiseen esimerkiksi lannoitteena. Nordic Testbed Networkin tilaaman tapahtuman järjestelyistä vastasi Jamkin Biotalousinstituutti yhteistyökumppaneineen.
Tapahtuman yli 30 ohjelmanumeroa sisälsi lisäksi tietoiskuja ja työpajoja sekä erilaisten verkostojen tapaamisia ja verkostoitumismahdollisuuksia. Osasta ohjelmaa vastasi AgriVenturen tapahtumakumppanit.