Suomi kotiuttaa vauhdilla Horisontti Eurooppa -rahoitusta – yrityksillä vielä petrattavaa

Hyvät uutiset ensin: EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelmasta on sen ensimmäisten vuosien aikana jaettu Suomeen tutkimus- ja innovointiprojekteille yhteensä 663 miljoonaa euroa. Suomen saama suhteellinen osuus ohjelmasta myönnetystä rahoituksesta on suurempi kuin kertaakaan edellisen ohjelmakauden aikana. Suomalaishakijoiden kannattaa kuitenkin huomata, että kansainväliset yhteistyöprojektit jylläävät: tähän mennessä peräti 68 prosenttia tästä rahoituksesta on kohdistunut laajoille kansainvälisille yhteistyöprojekteille.

EU:n monivuotisesta Horisontti Eurooppa -ohjelmasta on Suomeen onnistuttu saamaan 663,4 miljoona euroa, mikä on 2,8 % koko Horisontti Euroopasta myönnetystä 23,7 miljardin rahoituksesta. Osuus on suurempi kuin kertaakaan edellisen ohjelmakauden eli Horisontti 2020 -ohjelman aikana. Suomesta projekteissa on mukana yksittäisiä organisaatioita kaikkiaan 388, näistä pk-yrityksiä lähes puolet eli 140. Suomalaiset ovat mukana 796 TKI-projektissa, mutta näistä suomalaisen koordinaattorin vetovastuulla on vain 102 projektia (12,8 %). Suomalaisten hakemusten onnistumisprosentti on reippaasti yli EU-keskiarvon: Suomella se on 21,5 %, kun EU:n keskiarvo on 17,2 %.

YHTEISTYÖPROJEKTEILLE ISOIN POTTI

Yksittäisille yrityksille ja tutkijoille suunnatut haut ja rahoitusmuodot ovat hyvin suosittuja ja siten myös kovin kilpailtuja, mutta niissä menestyminen on erinomaisillakin hakemuksilla melkeinpä arpapeliä. Hakijoiden kannattaakin huomata, että iso osa Horisontin rahoituksesta myönnetään yhteistyöprojekteille: Suomen saamasta rahoituksesta jopa 68 % eli 450 M€ on myönnetty isoille kansainvälisenä yhteistyönä toteutettaville tutkimus- ja innovaatioprojekteille.

ONNISTUIMME DIGI- JA ENERGIA-AIHEISISSA HAUISSA

Suomen koko potista isoimmat rahoitusosuudet ovat tulleet Horisontti Euroopan isoista temaattisista klustereista. Suomen TOP3-lista on: ilmasto, energia ja liikkuvuus (klusteri 5); digitaalisuus, teollisuus ja avaruus (klusteri 4); elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö (klusteri 6). Näistä eniten olemme saaneet digihauista, yhteensä 73,6 M€, ja seuraavaksi energia-aiheisista hauista, yhteensä 65,3 M€.

Horisontti Euroopassa huippututkimusta rahoittavasta ERC-kokonaisuudesta eli Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksesta tutkijat ovat saaneet Suomeen 82 M€, mikä on 2,0 % kaikesta ERC:stä myönnetystä rahoituksesta. Yllä mainituista kolmesta isosta klusterista Suomen suhteelliset saannot ovat olleet paljon suurempia: 3,9 % klusteri 6:sta; 3,6 % klusteri 4:stä; 3,0 % klusteri 5:stä.

SUOMALAISYRITYKSILLÄ VIELÄ PALJON TILAISUUKSIA KÄYTTÄMÄTTÄ

Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat aktiivisimpia ja kokeneimpia hakijoita, ja ne myös kotiuttavat eniten Horisontti-rahoitusta. Näistä VTT:llä on suurin EU-rahoituksen potti, kaikkiaan reilut 98 M€ eli lähes 15 % koko Suomen saannosta.

Suomeen saadusta rahoituksesta kohdistui neljännes yrityksille, noin 168 M€. Tästä yli 100 M€ myönnettiin pk-yrityksille.

Yrityslistan ykkösenä on meillä Wärtsilä Finland 8,24 miljoonan euron potillaan. Kaikkien yritysten listalla se on kuitenkin vasta sijalla 70, edellään esimerkiksi Saksasta Siemens Energy Global (8,75 M€) ja Siemens Mobility (8,52 M€).

Business Finland haluaa tukea yritysten valmistautumista Horisontti Euroopan hakuihin ja myöntää valmistelurahoitusta kansainvälisenä yhteistyönä toteuttaville TKI-projekteille. Yritysten kannattaa ehdottomasti ottaa kaikki hyöty irti tästä rahoituksesta.


Juttu: Business Finland

Juttu on julkaistu alun perin Business Finlandin sivuilla.