Uusi tietopaketti antaa kattavan kuvan Romanian markkinasta

Romanian tulee kehittää infrastruktuuria ja hallintoa jatkossakin. Romania on kärsinyt muiden maiden tavoin koronapandemian aiheuttamista seurauksista, joiden vaikutuksiin on vastattu tukipaketilla. Romaniassa toimii jo 30–50 suomalaista yritystä, ja erityisesti läsnäolo on valttikortti Romaniassa toimimiselle.

Romania liittyi EU:hun 1.1.2007. Vuoden 2019 tammikuussa Romaniasta tuli EU:n puheenjohtajamaa ensimmäistä kertaa. Maa selvisi puheenjohtajuudesta ennakko-odotuksia paremmin. Naton jäsenenä Romania on ollut vuodesta 2004.

Vuosina 2021–2027 Romania saa 30 miljardia euroa elpymisrahastosta ja 46 miljardia euroa EU:n budjetista.

Romania panostaa tulevina vuosina vahvasti vihreisiin ja digitaalisiin ratkaisuihin, joissa suomalaisilla yrityksillä on erinomaista tarjontaa. Pohjatyön jälkeen kannattaa tulla paikan päälle, sillä romanialaiset arvostavat henkilökohtaisia suhteita. Paikallinen kumppani edistää liiketoimintaa, toteaa suurlähettiläs Marjut Akola.

Suomen Romanian suurlähetystö on julkaissut Romania-tietopaketti, josta suomalaiset yritykset saavat hyvää tietoa markkinasta ja siellä toimimisesta:
https://finlandabroad.fi/documents/3770888/0/doing-business-in-romania.pdf

Romania on maantieteellisesti Euroopan 12. suurin maa ja 7. väkirikkain Euroopan unionin jäsenvaltio. Asukaita on 19,3 miljoonaa. Maan pääkaupungissa Bukarestissa on noin kaksi miljoonaa asukasta.

Romania on Keski- ja Itä-Euroopan toiseksi suurin markkina. Se on yksi alueen dynaamisimmista talouksista ja portti EU:n ja Itä-Euroopan markkinoille. Constantan
satama on suurin ja syvin satama, ja sen sijainti Mustanmeren rannalla lyhentää kuljetuksiin Euroopasta käytettyä aikaa Välimerelle tai Aasiaan useilla vuorokausilla.

Verkkokauppa on kasvanut nopeasti Romaniassa viime vuosina. Maassa on useita puhelinkeskuksia, call-centereitä. Romania on vahva toimija liiketoimintaprosessien ulkoistuksessa, sillä maassa puhutaan useita kieliä, työntekijät omaavat IT-, talous- ja kirjanpitotaidot sekä projektien hallinnan. Kustannukset ovat yhä alhaiset. Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia, kun otetaan käyttöön 5G-verkko ja tekoäly.

Uusiutuva energia ja jakeluverkon modernisointi on erittäin ajankohtaista energiasektorilla. Romania aikoo uudistaa infrastruktuurinsa hyödyntäen EU-rahastoja ja seuraten EU:n ympäristöperiaatteita. Tiet, rautatiet ja satamat sekä niiden rakentaminen ja parantaminen ovat mukana suunnitelmissa. Tavoitteena on korjata ja rakentaa sairaaloita. Opettajien koulutusta pyritään parantamaan ja etäopetusta kehittämään. Turismiin liittyviä palveluita kehitetään myös.

Romania on Keski- ja Itä-Euroopan neljänneksi suurin autojen valmistaja. Metalliosien valmistus on hyvin kehittynyttä Romaniassa. Metalliosilla on kysyntää kotimaassa ja ulkomailla auto-, teollisuus-, rakennus-, kuljetus-, logistiikka-, elintarvike-, elektroniikka-, lääke- ja televiestintäsektoreilla.

Romanialla on runsaasti luonnonvaroja kuten metsää, öljyä, maakaasua, suolaa, hiiltä, kultaa. Suurimmalta osaltaan maa on hedelmällistä. Mustanmullan alue maan etelä- ja itäosissa sopii hyvin viljakasveille. Maissia ja auringonkukkia tuotetaan eniten Euroopassa. Paikalliseen ruokatuotantoon panostetaan. Maa kuitenkin tuo maatalouskoneet ja maatilateknologian ulkomailta.

Yrityksen on hyvä tehdä kotityöt aina huolellisesti uudelle markkinalle lähtiessään. Hyvän yhteistyökumppanin löytäminen on vaativa prosessi, johon kannattaa varata aikaa. Onnistunut yhteistyö hyvän paikallisen toimijan kanssa ja läsnäolo markkinoilla edesauttaa menestymistä ja vähentää riskejä.

Suomi-Keskisen Itäeuroopan maiden kauppayhdistys (Suomi-KIE- kauppayhdistys) järjestää vuosittain kokouksia ja tilaisuuksia, joissa käsitellään Suomen ja Bulgarian, Kroatian, Slovakian, Tšekin tasavallan, Unkarin ja Puolan välisiä kaupallisia suhteita, tutustutaan eri alueisiin ja yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin. Eriaiheiset esitelmät ja vierailut lisäävät yritysten markkinatietoa ja antavat yritysjohtajille ja muille jäsenille mahdollisuuden esitellä toimintaansa ja verkottua. Lisäksi voidaan järjestää tilaisuuksia, jotka kattavat Kaukasian, Keski-Aasian ja alueita muualta Euroopasta.

Anne Hatanpää

Yhteyspäällikkö, kansainväliset asiat

Keskuskauppakamari