Uusi vapaakauppasopimus avaa portit Aasian markkinoille

EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus astui voimaan 21.11.2019. Singapore on Suomen ja EU:n tärkein kauppakumppani Kaakkois-Aasiassa. Vapaakauppasopimus purkaa teknisiä kaupanesteitä, poistaa tulleja ja avaa markkinoita yrityksille palvelukauppaan sekä julkisiin hankintoihin. Sopimus vahvistaa myös EU:n asemaa Aasian markkinoilla vapaakauppasopimuksen ollessa ensimmäinen kahdenvälinen kauppasopimus EU:n ja ASEAN- maiden välillä.

Kuva: Pexels

”Vapaakauppasopimuksen suurimpiä hyötyjä ovat teknisten kaupanesteiden purkaminen. Tämä tarkoittaa, että standardien ja teknisten määräysten tulisi perustua kansainvälisiin standardeihin. Lisäksi tavoitteena on karsia kaksinkertaisia testausprosesseja. Esimerkiksi jos elektroniikkatuote on testattu EU:ssa turvalliseksi, tulisi tämän testauksen päteä myös Singaporessa. Tämä helpottaa ja nopeuttaa tuotteiden pääsyä markkinoille”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisen kaupan asiantuntija Hannele Visuri.

Palvelukaupan kasvattamisen mahdollisuudet on Suomelle hyvä uutinen. Palvelukauppa kattaa noin 75 prosenttia Singaporen taloudesta. Sopimus vapauttaa markkinoita entisestään esimerkiksi rakennuspalveluissa, IT-palveluissa sekä tutkimus- ja kehityspalveluissa. Sopimus avaa myös pääsyn uusille julkisten hankintojen markkinoille kuten valtiollisen veden jakelusta huolehtivan viraston, kansallisen ympäristöviraston ja energiaviraston hankkeisiin.

”Vaikka vienti Singaporeen on ollut tähänkin asti varsin vapaata ja valtaosalle tavarakaupan nimikkeistä tullitonta, takaa vapaakauppasopimus nyt kahdenvälisen sitoutumisen nollatulleihin. Tämä tuo vakautta vientikaupan toimintaympäristöön kauppasotien aikakautena”, Visuri sanoo.

Sopimus vaikuttaa suotuisasti esimerkiksi alkoholijuomien vientiin: oluiden, stouttien ja porttereiden osalta tullit laskevat nollaan. Visuri muistuttaa, että vapaakaupassa tullivapaa kohtelu myönnetään tuotteelle silloin, kun se on EU:n tai sopimuskumppanimaan alkuperää.

”Tässä sopimuksessa alkuperän määritelmää on laajennettu: tuotteet saavat sisältää myös muissa ASEAN- maissa valmistettuja osia ja raaka-aineita. ”Tämä helpottaa myös globaalien hankintaketjujen alkuperämäärittelyä. Tullietuuksien hyödyntämiseen tarvitaan myös rekisteröityminen REX-tietokantaan”, sanoo Visuri.

Vuonna 2018 Suomen tavaravienti Singaporeen oli 186 milj. euroa ja palvelukaupan vienti 361 milj. euroa. Suomesta viedään Singaporeen eniten entsyymejä. Singaporea pidetään maailman kilpailukykyisimpänä valtiona, siellä on varakas keskiluokka, bkt kasvaa tasaisesti ja liiketoimintaympäristö on helppo. Singapore toimii yritysten porttina myös muiden Aasian maiden markkinoille sijaitessaan laivaliikenteellisesti tärkeässä solmukohdassa.