Vienti Ruotsiin laski jyrkästi viime vuoden toisella neljänneksellä öljyviennin romahdettua

Suomen tavaravienti Ruotsiin laski Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan 10,4 prosenttia viime vuonna vuoteen 2019 verrattuna ja oli arvoltaan 6,0 miljardia euroa. Alijäämä Ruotsin-kaupassa kasvoi kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa.

Viennin arvo kasvoi 2,3 prosenttia vuonna 2019 ja 7,3 prosenttia vuonna 2018. Tavaratuonti Ruotsista oli viime vuonna arvoltaan 6,6 miljardia euroa, mikä oli 10,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tuonti kasvoi 1,6 prosenttia vuonna 2019. Vuonna 2018 tuonnin arvo nousi 5,0 prosenttia.​​​​​​​

Neljännesvuosittain tarkasteltuna Suomen vienti Ruotsiin laski viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 6,2 prosenttia, toisella neljänneksellä 16,4 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 7,2 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 11,3 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa viennin arvo nousi 2,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suomen kokonaisvienti laski viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 12,4 prosenttia, toisella neljänneksellä 21,5 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 10,8 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 2,0 prosenttia. Vienti Ruotsiin laski vuoden alussa kokonaisvientiä hitaammin, mutta viennin arvon lasku oli kokonaisviennin laskua nopeampaa vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Tuonti Ruotsista laski viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 5,6 prosenttia, toisella neljänneksellä 16,3 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 14,6 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 5,4 prosenttia. Myös tuonti on kääntynyt kuluvana vuonna kasvuun. Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä tuonnin arvo kasvoi 4,7 prosenttia viime vuodesta.

Ruotsin osuus Suomen viennistä oli viime vuonna 10,5 prosenttia. Osuus nousi hieman vuodesta 2019. Tuonnissa Ruotsin osuus oli 11,0 prosenttia, kun se vuonna 2019 oli 11,1 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa Ruotsiin vienti oli 10,6 prosenttia kokonaisviennin arvosta ja tuonti Ruotsista 11,4 prosenttia kokonaistuonnin arvosta.

Kauppa Ruotsin kanssa on ollut Suomelle alijäämäistä vuodesta 2012 lähtien, vaikkakin alijäämä on pienentynyt vuosittain vuodesta 2018 alkaen. Kauppataseen alijäämää kertyi viime vuonna 526 miljoonaa euroa, kun sitä tuli edellisvuonna 590 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa alijäämää Ruotsin-kaupassa kertyi 231 miljoonaa euroa, mikä oli vuoden 2020 vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Alijäämä Ruotsin kaupassa muodostuu erityisesti sähkövirran, koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden sekä malmien kaupan alijäämäisyydestä. Öljyjalosteiden, metallien ja metsäteollisuuden tuotteiden kauppa Ruotsin kanssa on Suomelle ylijäämäistä. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa alijäämä Ruotsin kaupassa on erityisesti kasvanut sähkövirran ja malmien kaupan kohdalla.

Vienti Ruotsiin laski viime vuonna erityisen jyrkästi öljyjalosteiden osalta. Öljyjalosteiden viennin arvon laskulla oli merkittävä vaikutus kokonaisviennin muutokseen. Viennin arvon lasku oli jyrkintä vuoden toisella neljänneksellä. Myös metallien, paperin ja pahvin sekä mekaanisen metsäteollisuuden tuotteiden vienti laski. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti sen sijaan kasvoi viime vuonna. Myös paperimassan viennin arvoon tilastoitiin kasvua.

Tuonti Ruotsista laski viime vuonna selvästi erityisesti sähkövirran ja malmien kohdalla. Lasku oli jyrkintä toisella neljänneksellä, mutta malmien osalta tuonti kääntyi selvään kasvuun vuoden lopussa. Koneiden ja laitteiden sekä elintarvikkeiden tuonnin lasku oli hieman hitaampaa. Kemianteollisuuden tuotteiden tuonti Ruotsista kasvoi viime vuonna. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa sähkövirran ja malmien tuonti Ruotsista kasvoi jyrkästi arvon mukaisesti laskettuna.