Vientijohtajakysely: Venäjän luoma epävarmuus, pakotteiden uhka ja poliittinen tilanne haasteina suomalaisille vientiyrityksille – 73 prosenttia yrityksistä kokee niiden vaikuttavan vientinäkymiin

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka. Kuva: Liisa Takala.

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka. Kuva: Liisa Takala.

Jopa 71 prosenttia yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan vuoden 2022 aikana, mutta kasvaneet suurvaltajännitteet, pakotteiden uhka ja Venäjän toiminta lähialueilla aiheuttavat epävarmuutta tuleviin vientinäkymiin. Peräti 73 prosenttia kauppakamarin vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä kokee niiden aiheuttavan vähintään jonkin verran epävarmuutta vientinäkymiin. Pahimpina viennin esteinä yritykset pitävät logistiikan, hankinnan, liikkuvuuden sekä työvoiman saatavuuden ongelmia.

Kauppakamarin kohdennetulle joukolle keskeisiä suomalaisia vientiyrityksiä toteuttaman vientijohtajakyselyn mukaan suurvaltajännitteet, pakotteiden uhka ja Venäjän toiminta lähialueilla vaikuttavat vientiyritysten toimintaan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 44 prosenttia kokee poliittisen tilanteen vaikuttavan jonkin verran tai merkittävästi tämän hetken tai tulevaisuuden vientinäkymiin ja 29 prosenttia hieman. Useissa kyselyn vapaamuotoisissa kommenteissa Venäjän luoma epävarmuus huolestuttaa vientiyrityksiä.

”Suomalaisille vientiyrityksille ja elinkeinoelämälle kansainvälisten markkinoiden heikkeneminen ja ulkopoliittisten jännitteiden kasvu luo selkeästi epävarmuutta. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne huolettaa yrityksiä enenevissä määrin ja kasvavat riskit ja uudet uhat edellyttävät koko yhteiskunnalta uudenlaista valmiutta ja varautumista – niin myös yrityksiltä. Samaan aikaan on tärkeää viestiä Venäjälle EU:n yhtenäisyydestä tässä jännitteisessä tilanteessa”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä kuitenkin 71 prosenttia arvioi viennin kasvavan vuoden 2022 aikana.

“Yritysten toimintaympäristö on muutoksessa. Poliittiset ja taloudelliset riskit ovat lisääntyneet kansainvälisillä markkinoilla. Samanaikaisesti yrityksille on kuitenkin avautunut uusia markkinamahdollisuuksia ja maailmantalouden nopea kasvu ja valtioiden mittavat elvytystoimet vauhdittavat yritysten vientinäkymiä”, sanoo Toivakka.

Kauppakamarin vientijohtajakysely tehtiin 28.1-1.2.2022 ja siihen vastasi sata vientiyrityksen johtajaa. Vastanneiden yritysten päämarkkina-alueita ovat Eurooppa, Aasia ja Pohjois-Amerikka.

Osaajapula, logistiikkaongelmat ja hankintaan liittyvät häiriöt merkittävinä esteinä viennille

Kyselyn mukaan yritysten vientiä haittaavat eniten logistiikkaan ja hankintaan liittyvät ongelmat. Jopa 82 prosenttia vastaajista kokee logistiikan aiheuttavan jonkin verran tai paljon ongelmia. Luku on sama kuin syksyllä 2021 eli muutosta parempaan ei ole yritysten mukaan tapahtunut. Erityisesti kuljetushäiriöt, kasvavat kulut, konttipula sekä hankinta- ja tuotantoketjuhaasteet arvioidaan kyselyn mukaan haittana viennille.

”Jos ulkomaankuljetukset takkuavat, on Suomi pulassa. Meillä on vetovoimaamme hankaloittavia tekijöitä, joille emme voi mitään, kuten syrjäinen sijaintimme, mikä kasvattaa vientiyritysten kustannuksia. Voimme kuitenkin huolehtia siitä, että investoimme merkittäviin liikennehankkeisiin ja sujuvoitamme tuotannollisten toimintojen olosuhteita pidättäytymällä tavaraliikenteeseen ja työvoimakustannuksiin kohdistuvien verojen ja maksujen korotuksilta”, sanoo Toivakka.


Jatkuvasti muuttuvat koronasäännökset harmina

Muita epävarmuustekijöitä kyselyn mukaan ovat esimerkiksi koronatilanteesta aiheutuvat jatkuvasti muuttuvat säännökset jasuositukset. Myös osaavan työvoiman saatavuus nähdään edelleen isona haasteena vientiyrityksissä. Peräti 73 prosenttia vastaajista kokee osaajien saatavuudessa olevan jonkin verran tai paljon ongelmia.

”Koronapandemian myötä vientiyritykset ovat kamppailleet ennestään olemassa olevien haasteiden lisäksi jatkuvassa muutoksessa elävien säännösten ja suositusten viidakossa. Yritykset tarvitsevat nyt kipeästi ennakoitavuutta. Suomalaisen toimintaympäristön tulee olla sujuva ja kannustaa yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään. Vientinäkymien parantamiselle olisi paljon tehtävissä. Kun maailmaa avataan, ei Suomi saa jäädä sivustaseuraajan rooliin. Suomalaisten yritysten on päästävä vahvemmin mukaan koronan jälkeiseen kansainvälisen kaupan kasvuun”, Toivakka sanoo.