Keski-Suomen Aikajana 4/2018: Keski-Suomen talouskasvu tasaantui vuoden 2018 alkupuoliskolla − Äänekosken seudulla kovin kasvu

Keski-Suomen talouskasvu tasaantui vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla, selviää Tilastokeskuksen tuoreista suhdannetiedoista. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Keski-Suomessa tammi−kesäkuussa 4,8 prosenttia ja koko Suomessa 5,6 prosenttia. Kasvu oli siis vain hieman vaisumpaa maakunnassa verrattuna koko maahan. Keski-Suomessa kasvu alkoi syksyllä 2015 ja koko maassa vuotta myöhemmin.
​​​​​​​


Vienti vetää

Vuoden 2018 alkupuoliskolla viennin määrä kohosi teollisuuden kasvun myötä 6,8 prosenttia Keski-Suomessa. Sekä teknologia- että metsäteollisuuden hyvä vire on nostanut koko maakunnan viennin hyvälle kasvu-uralle.

Keski-Suomi menetti finanssikriisin myötä miljardin verran vientituloja, minkä seurauksena henkilötyövuosien määrä väheni Keski-Suomessa 7 500:lla ja kunnat menettivät verotuloja 32 miljoonaa euroa per vuosi. Viennin määrässä saavutettaneen kuitenkin vuoden 2008 taso tämän vuoden aikana, eli menetetty vuosikymmen saadaan kurottua umpeen.

Viennillä on edelleen suuri merkitys Keski-Suomen menestykseen. Keski-Suomi elää ja menestyy maailmantalouden sykkeessä. Yritysten tilauskanta on hyvällä tasolla, joten lähitulevaisuudessa ei ole odotettavissa viennin määrän laskua.

”On ilahduttavaa huomata, että keskisuomalaisten yritysten vienti vetää. Hyvä kansainvälinen vire heijastuu myös Keski-Suomen kauppakamarin toimintaan, sillä jäsenyrityksemme ovat hyödyntäneet esimerkiksi Kauppakamari Lounge -verkostomme kansainvälistymispalveluita entistä aktiivisemmin”, Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen toteaa.


Yritykset työllistävät entistä paremmin

Yritysten liikevaihtojen kasvun myötä myös henkilöstömäärät lisääntyivät vuoden ensimmäisellä puoliskolla yhteensä 3,3 prosenttia eli 3 000 henkilötyövuotta. Eniten henkilöstömäärät kasvoivat Jyväskylän seudulla (4,2 %) ja Äänekosken seudulla (4,0 %). Molemmilla seuduilla henkilöstömäärät kasvoivat enemmän kuin koko maassa.

Toimialoista parhaiten työllistivät KIBS-alat eli osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut, jolla oli kasvua 10,1 prosenttia, ja palvelut, joka kasvoi 5,3 prosenttia. Kolmanneksi eniten kasvoi teknologiateollisuuden henkilöstömäärä 4,3 prosentilla. Rakentamisen työpaikat taas lisääntyivät 3,7 prosenttia ja teollisuuden 3,4 prosenttia.

Työttömyys laskee myös edelleen hyvää vauhtia, ja elokuussa 2018 Keski-Suomessa oli 7 500 työtöntä vähemmän kuin elokuussa 2015. Työttömien määrä voi laskea tänä syksynä huippuvuoden 2008 tasolle, ja tällöin voidaan saavuttaa jopa alle 10 prosentin työttömyys.


Liikevaihdon kasvua eniten teollisuuden aloilla

Keski-Suomen toimialoista parhaiten vuoden 2018 alkupuoliskolla kasvoi teknologiateollisuuden liikevaihto, yhteensä 8,3 prosenttia. Puolestaan teollisuuden liikevaihto kasvoi 7,4 prosenttia, ja metsäteollisuudessa kasvua oli 7,0 prosenttia.

Samoin rakentamisen kasvu jatkui edelleen, 5,0 prosentin vauhtia. Rakentamisen kovia lukuja selittävät muun muassa uuden sairaalan rakentaminen, liikenneinfran rakentaminen Äänekosken seudulla sekä Jyväskylän erittäin raju asuntorakentaminen. Kun vuonna 2016 Jyväskylään valmistui kolme asuntoa päivässä, vuonna 2018 rakentamisen tahti on ollut kuusi uutta asuntoa päivässä. Kirri−Tikkakoski-moottoritien rakentamisen vaikutukset näkyvät vuoden 2019 luvuissa.

Puolestaan KIBS-alojen liikevaihto kohosi 4,9 prosenttia, palvelujen 3,4 prosenttia ja matkailun 2,3 prosenttia. Kaupan alalla Keski-Suomen kasvu oli vain 1,1 prosenttia, kun koko Suomessa kaupan liikevaihdot kasvoivat 4,2 prosenttia. Kaupan alalla on menossa iso rakennemuutos, jossa esimerkiksi verkkokauppa haastaa perinteiset kauppaliikkeet.


Äänekosken seudulla kovin kasvu

Äänekosken seutu nousi Keski-Suomen ykköseksi, sillä siellä liikevaihdot kasvoivat peräti 16,9 prosenttia. Luvuissa näkyy selvästi biotuotetehtaan myönteinen vaikutus. Kakkosena oli Jyväskylän seutu, jossa liikevaihdot kasvoivat 4,3 prosenttia. Kolmannella sijalla oli Keuruun seutu, jonka kasvu oli 2,1 prosenttia.
​​​​​​​

Katso Keski-Suomen Aikajana kokonaisuudessaan.


Keski-Suomen Aikajana kuvaa ja analysoi Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla. Aikajana 4/2018 kuvaa talouden kehitystä vuodesta 2010 vuoden 2018 kesäkuun loppuun. Aikajana ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen tuottavat Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki, Jämsek Oy, Keulink Oy, Ääneseudun Kehitys Oy, Witas Oy, Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy sekä SSYP Kehitys Oy. Seuraava Aikajana julkaistaan tammikuun alussa.