Lentoliikenteen julkisen palveluvelvoitteen oikeatasoisuuden arviointi - loppuraportti

Työn taustalla on markkinaehtoisen lentoliikenteen päättyminen Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemille Helsinki-Vantaan lentoasemalta maaliskuun 2021 lopussa. Ensisijaisena syynä päättymiselle on Covid-19-pandemian vaikutus lentoliikenteen kysyntään sekä lentoyhtiöiden taloudelliseen tilanteeseen. Kotimaan lentoliikennettä Suomessa on operoitu jo keväästä 2020 lähtien normaalia huomattavasti alhaisemmilla vuoromäärillä.

Suomen maakuntien kansainvälinen saavutettavuus nojaa vahvasti kauttakulkuliikenteeseen Helsinki-Vantaan kautta. Kotimaan sisäiset lentoyhteydet palvelevatkin kotimaan runkoliikenneyhteyksien lisäksi kansainvälistä matkustusta, mikä on erityisesti kansainvälisille yrityksille elinehto.

Turvatakseen Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemien vaikutusalueiden saavutettavuuden ja elinkeinojen toimintaedellytykset huhtikuusta 2021 vuoden 2021 loppuun asti, hallitus on varannut 11,5 miljoonaa euroa lentoliikenteen ostoihin julkisen palveluvelvoitteen nojalla. Vuoden 2019 matkustajamäärään suhteutettuna tämä on noin 30 € matkustajaa kohti.

Tavoitteena on, että vuoden 2021 loppuun mennessä lentoliikenteen kysyntä on palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle ja markkinaehtoinen lentoliikenne voi palautua näille kentille vuoden 2022 alusta. Ostoliikenteen tarkoitus on ennen kaikkea auttaa alueita selviytymään poikkeuksellisen kriisivaiheen yli ja mahdollistaa saavutettavuus tilanteessa, jossa kaupalliset toimintaedellytykset ovat hetkellisesti heikentyneet.

Tämän selvityksen tavoitteena on ollut arvioida vuodelle 2021 ostettavan lentoliikenteen oikeatasoisuutta. Oikeatasoisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä pääasiassa vuoromäärää, vuorojen ajankohtia, konekokoa sekä lipun maksimihintaa. Ostettavan lentoliikenteen tulisi palvella alueiden tarpeita, mutta sen ei tule ylittää riittävää palvelutasoa tai markkinaehtoisen liikenteen palvelutasoa.

Koska Covid-19-pandemian pitkäaikaisista vaikutuksista tai liikenteen kysynnän palautumisesta ei ole tarkkoja ennusteita tiedossa, on tässä selvityksessä tarkasteltu julkista palveluvelvoitetta ja sen käyttöä laajemminkin. Selvityksessä esitellään tästä johtuen julkisen palveluvelvoitteen käyttöä Euroopassa sekä arvioidaan lentoliikenteen roolia osana Suomen liikennejärjestelmää. Selvitys esittelee myös lentoliikenteen aluetaloudellisia vaikutuksia. Näiltä osin selvitystä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää osana valtakunnallista liikennejärjestelmätyötä.

Selvityksessä on ensisijaisesti arvioitu Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemien kotimaan lentoliikenteen oikeatasoisuutta. Tämän lisäksi vastaavat tarkastelut on tehty Savonlinnan lentoaseman vaikutusalueelle, sillä ennen Covid-19-pandemian alkua Savonlinnan ja Helsinki-Vantaan välinen lentoyhteys oli ainoa, jonka kustannuksiin myös valtio osallistui (50%).

Selvityksen lopputulemana on esitetty johtopäätökset lentoliikenteen oikeatasoisuudesta tarkastellulle viisikolle vuoden 2021 ostoliikenteessä.

Selvitys toteutettiin marraskuun ja joulukuun 2020 aikana. Keskeiset työmenetelmät olivat tilastolliset analyysit. Lisäksi näkökulmaa täydennettiin tarkastelun kohteena olleiden alueiden (kaupunkien) haastatteluilla. Työn lähtötietoina hyödynnettiin syksyllä 2020 toimineen lentoliikennetyöryhmän kokoamia aineistoja. Lisäksi työssä hyödynnettiin työn toteuttaneen konsultin aihepiiristä kokoamia lähtöaineistoja.

Työ ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat Pipsa Eklund, Pekka Kouhia, Meeri Niinisalo, Hanna Strömmer ja Tytti Viinikainen Traficomista. Työn toteuttivat YTM Jaakko Rintamäki (projektipäällikkö), DI Katja Kaartinen sekä DI Anne Herneoja Sitowise Oy:stä.

Manner-Suomessa on yhteensä 21 siviili-ilmailu lentoasemaa, joista 16:lle oli kotimaan reittiliikenneyhteys Helsinki-Vantaalle vuonna 2019. Markkinaehtoisia näistä yhteyksistä oli 14 kpl ja ostoliikennettä 2 kpl. Maaliskuussa 2021 markkinaehtoinen kotimaan reittilentoliikenne on päättymässä viidelle lentoasemalle: Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemi-Tornioon ja Kokkola-Pietarsaareen.

Tämän jälkeen – jos kotimaan reittiliikenne palautuu pandemiaa edeltävään tilanteeseen – markkinaehtoista lentoliikennettä on Ivalon, Kittilän, Rovaniemen, Kuusamon, Oulun, Vaasan, Kuopion, Tampereen sekä Turun lentoasemille.

Ostoliikenne Savonlinnaan on valtion ja Savonlinnan kaupungin yhdessä hankkimaa. Sen sijaan Porin yhteys on täysin Porin kaupungin hankkimaa.

Kansainvälinen liikenne Suomesta ja Suomeen on keskittynyt Helsinki-Vantaan lentoasemalle, minkä takia sillä on merkittävä rooli koko Suomen kansainvälisen saavutettavuuden osalta. Viime vuosina useilta lentoasemilta on ollut myös suoria kansainvälisiä reittiyhteyksiä, pääosin kansainvälistä matkailua palvellen.

Kotimaan lentoyhteyksien vaikutusalue on noin yhden tunnin alue tieverkkoa pitkin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos lähin lentoasema, josta on kotimaan lentoyhteys Helsinki-Vantaalle, sijaitsee yli tunnin ajomatkan päässä, lisääntyy muiden kulkumuotojen käyttö tai matkoja jää tekemättä. Pohjoisemmassa Suomessa lentoasemien vaikutusalue on kilpailevien yhteyksien puutteen takia suurempi, kun taas mitä etelämpään tullaan, sen pienemmäksi kotimaan yhteyksien vaikutusalue käy. Kansainvälisten lentoyhteyksien vaikutusalue on usein huomattavasti suurempi kuin kotimaan lentoyhteyksien, jopa 3 tuntia.

Ennen Covid-19-pandemiaa Helsinki-Vantaalta operoitiin 16 lentoasemalle säännöllistä kotimaan reittilentoliikennettä. Tunnin vaikutusalueella näistä lentoasemista asui vuonna 2019 reilu 4 miljoonaa henkilöä eli noin 75 % väestöstä. Jos tarkastelussa olevalle kuudelle lentoasemalle (Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kemi-Tornio, Kokkola-Pietarsaari ja Savonlinna) ei olisi ollenkaan kotimaan lentoliikennettä, putoaisi tunnin vaikutusalueella asuvien määrä noin 11 %-yksikköä.

Huoltovarmuustoimenpiteillä turvataan ja varmistetaan yhteiskunnan toiminnalle välttämättömien toimintojen jatkuvuus riittävällä tasolla mahdollisimman lähellä normaalitilaa kaikissa olosuhteissa.

Huoltovarmuuden näkökulmasta lentokuljetuksen ensisijaisuutta verrattuna muihin kuljetusmuotoihin tulisi voida perustella kokonaismatka-ajalla, jonka arvioinnissa otetaan huomioon myös lentoliikenteen frekvenssi.

Viereisessä taulukossa on kuvattu lentokuljetuksiksi sopivia kuljetustarpeita. Tarkastelun kohteina olevien seutujen sijainti on sellainen, että maaliikenneyhteys paremman frekvenssin lentoasemalle ei ole kohtuuttoman pitkä eikä lentokuljetusmahdollisuuden olemassaoloa voida pitää välttämättömänä.

​​​​​​​Ihmishenkeen liittyvät erittäin kiireelliset henkilökunnan, siirrettävien elinten tai potilaiden kuljetukset eivät voi olla riippuvaisia lentoliikenteen vuorotarjonnasta, vaan ne järjestetään räätälöidysti.

Lentoliikenteen merkitys aluetalouden kehitykselle on sitä suurempi, mitä syrjäisempi alue on kyseessä. Syrjäisillä alueilla lentoliikenne ruokki aluetaloudellista kehitystä, kun taas suurilla kaupunkialueilla kausaliteetti oli toisinpäin eli taloudellinen kasvu ruokki lentoliikenteen kasvua.1 Myös muissa tutkimuksissa on löydetty lentoliikenteen aluekehityksellisen merkityksen kasvavan mitä syrjäisemmästä alueesta on kyse2.
Alueellisilla, pienemmillä lentoasemilla Euroopassa 1 000 matkustajaa vastaa yhtä suoraa työpaikkaa3. Kun epäsuorat, välilliset ja katalyyttiset vaikutukset otetaan huomioon, vastaa 1 000 matkustajaa 4 työpaikkaa Suomessa.

Kansainväliset lentoliikenneyhteydet vaikuttavat merkittävästi yritysten investointipäätöksiin:

Ruotsissa on tutkittu usean pienen lentoaseman aluetaloudellista vaikutusta. Suurin osa tutkimuksista on tehty lentoaseman sulkemisen vaikutuksista aluetalouteen (palkkasummaan). Vaikka reittiyhteyksien loppuminen ei ole täysin sama asia kuin lentoaseman sulkeminen, palvelevat tilauslennot paljon pienempää segmenttiä eivätkä mahdollista samalla tapaa yksittäisten ihmisten tai pienten seurueiden matkustamista.
Ruotsin tutkimusten perusteella lentoasemien aluetaloudelliset vaikutukset vaihtelivat noin 1–38 miljoonan euron välillä. Vaikutukset olivat sitä suuremmat, mitä kauempana Tukholmasta lentoasema sijaitsi.

1) Kansainväliset yhteydet Helsinki-Vantaan kautta

Liikematkustuksen näkökulmasta Helsinki-Vantaa on ainut lentoasema, jolta on kattavat kansainväliset lentoyhteydet. Vaikka viime vuosina suorat kansainväliset reittiyhteydet ovat yleistyneet muillakin lentoasemilla, ovat ne usein kausittaisia ja muutamilla viikkovuoroilla palvelevat ensisijaisesti vapaa-ajan matkailua (sekä tulevaa että lähtevää). Poikkeuksen muodostavat muutamat lentoasemat, joilta on ollut päivittäiset yhteydet ulkomaiselle hub-lentoasemalle, kuten Tukholmaan.

Kotimaan yhteydet palvelevat jatkoyhteyksinä myös Helsinki-Vantaan kautta tapahtuvalle vapaa-ajan matkailulle, erityisesti alueelle saapuvien yksilömatkailijoiden ja pienien ryhmien osalta.
Yrityksillä on myös kansainvälisiin lentokuljetuksiin liittyviä tarpeita.

2) Kotimaan pitkän matkan joukkoliikenteen runkoyhteydet

Sekä liikematkustuksen että vapaa-ajan matkustuksen näkökulmasta kotimaan lentoliikenneyhteydet palvelevat joukkoliikenteen runkoyhteyksinä.

Liikematkustajille muiden liikkumismuotojen kilpailukyky heikkenee merkittävästi matka-ajan ylittäessä kolme tuntia, vapaa-ajan matkustajien osalta kipuraja on korkeammalla, usein neljän ja kuuden tunnin välillä.
Joukkoliikenteen nopeiden runkoyhteyksien tärkeys korostuu erityisesti terveydenhuollon osalta: lääkäreiden työasiamatkat, tarvikkeiden ja näytteiden kuljetukset sekä erikoissairaanhoidon potilaat tarvitsevat yhteyksiä.​​​​​​​