Huumorin hyödyntäminen johtamisessa

-

Kaikkihan tietävät, että töihin on hyvä mennä, kun ilmapiiri on kunnossa, työporukka toimii hyvin yhteen ja vielä esihenkilökin on mukava. Toinen juttu on se, miten tämä hyvä ilmapiiri luodaan ja kuinka sitä ylläpidetään. Usein ajatellaan, että ilmapiirin luominen on jotenkin vaikeaa ja ihmeellistä. Ei se ole, se koostuu ihan arkisista valinnoista, ajatuksista ja teoista.​​​​​​​

--

Tämän jutun tarkoituksena on korostaa huumorin merkitystä johtamisen työvälineenä. Tarjoan tapani mukaan lopussa sinulle neljä selkeää vinkkiä, joiden avulla voit hyödyntää huumoria esimiestyössä.

Ehkä tärkein tekijä ilmapiirin luomisessa ja ylläpidossa on huumori. Huumorin hyödyntäminen johtamisessa tietoisesti olisi erittäin tehokasta!

Mieti esimerkiksi mitä jää jäljelle ottamalla huumori pois toimivan työporukan vuorovaikutuksesta…niinpä, ei paljon mitään! Joten hyödynnetään rohkeasti huumoria johtamisessa!


Huumorin hyödyntäminen johtamisessa
​​​​​​​

Tulosta voi ja kannattaa tehdä niin, että töitä tehdessä on yleensä hyvä olla. En tarkoita, että aina on oltava hauskaa tai kivaa, vaan sitä että pohjalla oleva vire on positiivinen ja vähän humoristinen, eikä vakava. Vastoinkäymiset, haastavat ja stressaavat tilanteet sekä muut ongelmat on helpompi käsitellä tähän taustaan peilaten.

Ajatellaanpa vaikka poliiseja tai palomiehiä. Heillä on ammatilleen tyypillistä huumoria, jonka avulla he jaksavat raskaan henkisen ja fyysisen työn aiheuttaman kuormituksen. Oman ammatillisen huumorin hyödyntäminen ei tekisi pahaa konttorissa tai myymälässäkään.

Varsinkin uusi esihenkilö voi kokea vaikeaksi olla aidosti oma itsensä esihenkilönä. Hän pohtii rooliaan ja asemaansa johtajana. Hän voi olla epävarma eikä halua tehdä virheitä ja siksi hän noudattaa kaikkia sääntöjä sekä ohjeita tarkkaan. Vaarana on itsensä piilottaminen roolin alle, jolloin ei enää johda itsestään käsin vaan keinotekoisen roolin pohjalta. Esihenkilö ei pysty luomaan ja rakentamaan avointa ja niin huumoripitoista yhteisöä kuin ollessaan oma itsensä.


Muutama omakohtainen kokemus huumorin hyödyntämisestä johtamisessa

Sallitko kolme omakohtaista esimerkkiä huumorin voimasta?

Siirryin jo olemassa olevaan tiimiin uudeksi esihenkilöksi. Olin varautunut jään murtamisen kestävän seuraavat kaksi kuukautta. Aikaa meni vain noin kaksi viikkoa! Mitä tapahtui?

Osasyynä oli varmasti se, että olin jo työskennellyt yrityksen toisessa toimipisteessä ja asiaosaamiseni oli kunnossa. Mutta vuorovaikutuksen varaan jäi myös paljon. Jää purettiin juttelemalla, tilaa toisillemme antamalla ja varsinkin vitseillä sekä iloisella asenteella. Yksi työntekijä sanoi minulle parin päivän jälkeen ” Enää ei jännitä tää muutos.. kun sulla on tuommoinen huumori, nii et voi olla huono pomo!”.

Aikamoinen vaikutus tehty minun huonoilla vitseilläni.

Toinen esimerkki omista kokemuksista liittyy omiin esihenkilöihin. Esihenkilöt, jotka ovat saaneet minut sitoutumaan, kehittymään ja tekemään työtä tehokkaimmin ovat sallineet naurun, vitsit ja keskustelun työntekijöiden välillä. Näissä työpaikoissa on ollut hyvä ilmapiiri ja tekemisen meininki.

Viimeinen esimerkki on vastaavasti huomio siitä, miten käy kun huumoria ei hyödynnetä johtamisessa. Olen ollut myös työyhteisöissä, joissa esihenkilö on kuvannut työpaikkaa vakavamieliseksi eikä siellä ollut rentoa keskustelua ainakaan esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä.

Ilman huumoria syntyy hyvin vajavainen työyhteisö ja kulttuuri, jossa ei opita, luoda tai kehitytä tehokkaasti. Heikko ilmapiiri näkyy lopulta henkilöstön tiheässä vaihtuvuudessa ja suuressa sairaslomien määrässä.


Huumorin hyödyntäminen johtamisessa:
Neljä ajatusta, joita voit hyödyntää päivittäisessä johtamisessa


Seuraavan neljän vinkin avulla saat uutta tehoa ja näkökulmaa johtamiseen. Itselleen nauramisen kyky tekee sinusta helpommin lähestyttävän. Tutustuminen työntekijöidesi huumoriin auttaa sinua hyödyntämään huumoria työntekijäsi huomioiden.

Esimerkiksi sarkasmi on haastava huumorin muoto, eivätkä kaikki sitä ymmärrä. On siis hyvä tuntea tältä osin työntekijäsi, ettei tule aiheuttaneeksi turhia väärinkäsityksiä.

Luomalla avoimen ja huumorin mahdollistavan ilmapiirin rakennat pohjaa tehokkaalle työskentelylle. Huomioimalla ilon kiertävän kehän osana vuorovaikutustanne voitte kannustaa toisianne haastavien tilanteiden yli.

Muista, sinun ei tarvitse olla pelle, vitsiniekka tai edes kovin hyvä tarinankertoja hyödyntääksesi huumoria. Muutamilla teoilla osoitat oman huumorintajusi muille ja sallit huumorin osaksi työyhteisöänne! Oikein valjastettuna huumori mahdollistaa hyvän ilmapiirin, me-hengen ja oppimisen kulttuurin syntymisen sekä kehittymisen.

1. Muista nauraa itsellesikin-mokillekin voi nauraa (ainakin jälkikäteen)

Esihenkilö, joka uskaltaa heittäytyä mukaan on työntekijöiden kesken arvostettu johtaja. Kyky olla haavoittuva ja inhimillinen sekä osallistuminen tiimin vuorovaikutukseen (muutenkin kuin asialinjalla) saa aikaan luottamusta, joka luo pohjaa motivoitumiselle ja sitoutumiselle.

Esihenkilö pyytää työntekijöitään astumaan epämukavuusalueelleen ja haastamaan itseään. Myös esihenkilö tulisi pystyä tähän. Yksi tapa astua epämukavuusalueelle on opetella kyky nauraa omille virheilleen, vaikka epäonnistuminen ei ole kenestäkään mukavaa.

Heittäytyminen ja omien virheiden hyväksyntä tekee esihenkilöstä inhimillisemmän eli epätäydellisen ja ihmisystävällisen. Piirrettä tarvitaan avoimen vuorovaikutuksen, aidon keskustelun ja kuuntelemisen syntymiseen. Kaikki tekevät virheitä, mutta ne voidaan korjata ja jälkikäteen omalle mokalle voi jo nauraa. Pelkällä suhtautumistavalla virheisiin voidaan siis luoda yrityksen oppimiskulttuuria ja vuorovaikutusta samaan aikaan.

Tehokasta, sanon minä! Ja vapauttavaa, sinun ei tarvitse olla täydellinen ja kaikkitietävä, jotta voit olla hyvä esihenkilö.

"Sinun ei tarvitse olla pelle, vitsiniekka tai edes kovin hyvä tarinankertoja hyödyntääksesi huumoria johtamisessa."

2. Tunne työntekijäsi ja heidän huumorintajunsa

Kun tunnet työntekijäsi, tiedät mikä saa heidät nauramaan. Näin voit muuttaa pahan päivän hyväksi ja saada pienellä teolla työtehon nousemaan. Voit rentouttaa ilmapiiriä jonkin haastavan tilanteen jälkeen kertomalla sopivan kevyttä juttua, joka auttaa työntekijää sillä hetkellä.

Tietenkin huumorin tyylin ja sisällön kanssa tulee olla tarkka. Huumori ei saa olla toista alentavaa, loukkaavaa tai ahdistavaa. Pahimmillaan toisen vitsi on toiselle loukkaus. Tämä johtuu erilaisista taustoista, kokemuksista, arvoista, ajatuksista ja merkityksistä. On siis tärkeää tuntea omat työntekijät myös huumorin näkökulmasta.

Kannattaa myös olla tarkkana, ettei työntekijöiden kesken tapahdu negatiivista huumoria toiseen kohdistuen tai toisen kustannuksella. Tämä on yksi yleinen kiusaamisen ja ryhmästä jättämisen muoto myös aikuisilla.

Mielestäni ryhmän huumorikulttuurin syntymisen seuraaminen on ihanaa. On upea huomata, miten uusi tiimi tutustuu ja saa omanlaisen tavan käyttää huumoria. Huumorilla on vahva vaikutus tiimin yhteen hioutumiseen ja me-hengen syntymiseen.

Niin voimakas on huumori!


3. Ruoki ilolla luovuutta

Luo ilmapiiri ja kulttuuri, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja näin nauraa sekä iloita.

Huumorihan ei kuki, jos töissä on epämukava, pelottava ja ahdistava olla. Ilmapiirin tulee olla avoin ja esihenkilön tulee näyttää esimerkkiä olemalla oma itsensä. Oleellistahan huumorissa on aitous.

Monissa töissä pitää ajatella luovasti. Tässä yhteydessä tarkoitan luovuudella ongelmanratkaisukykyä, jota tarvitaan päivittäisessä työssä vaikkapa kaupan kassalla tai taksikuskina asiakkaan tilanteita ratkoessa. Luovuus ei kuki käskemällä, ei ahdistavassa ilmapiirissä, eikä ilman huumoria.

Jos haluat, että henkilöstösi pystyy toimimaan itsenäisesti ja ratkaisemaan ongelmia tehokkaasti sekä luovasti, luo kulttuuri, johon kuuluu vastuunjaon ja osallistamisen ohella huumori. Yhdistelmä mahdollistaa kehittymisen epäonnistumisten kautta, joita sattuu uutta oppiessa. Pelko tappaa luovuuden ja halun kokeilla uusia ratkaisuja eli mahdollisuuden kehittymiseen.

Avoimen ilmapiirin luomisessa esimiehen toiminnalla ja käytöksellä on suuri merkitys. Esihenkilön tulee toimia esimerkkinä ja luoda edellytykset avoimelle ilmapiirille vuorovaikutuksen ja keskusteluiden kautta. Esihenkilön avoin ja keskusteleva vuorovaikutus rakentaa koko työyhteisön vuorovaikutusta oikeaan suuntaan.


4. Ilon kiertävä kehä (työhyvinvoinnin siirtyminen)

Toisen ihmisen tunne- ja olotila tarttuu toiseen ja luo näin kierteen. Eikö olisikin ihanaa, kun se tunne olisi positiivinen ja iloinen eikä maanantaiaamuisen kankea ja iloton. Miten huonosta aamusta saa tehtyä itselle tai muille hyvän päivän?

Oletko kuullut työhyvinvoinnin siirtymisestä? Se tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijöiden psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa toisiinsa kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa.

Työhyvinvoinnin siirtyminen voi tapahtua monella tavalla. Tunteet voivat tarttua toiseen tiedostamatta empatiakykymme avulla. Voimme virittyä toistemme tunteisiin tietoisesti ja empaattisesti. Siirtyminen voi tapahtua myös epäsuorasti vaikuttaen käytökseemme ja sitä kautta läheisten tunteisiin sekä hyvinvointiin.

Tutkimusta aiheesta on vähän, mutta havaintoja työn imun siirtymisestä ja tarttumisesta ryhmän jäsenien kesken on olemassa. Siirtymistä edistää tiivis kommunikointi ja osapuolten kyky eläytyä toisen näkökulmaan. Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunnetta ja motivaatiota työtä kohtaan. Työn imu koostuu omistautumisesta, tarmokkuudesta ja uppoutumisesta.

Miten työhyvinvoinnin siirtyminen liittyy huumorin avulla johtamiseen?

Mainitsin jutun alussa, kuinka iso tekijä huumori on työyhteisön vuorovaikutuksessa ja hyvinvoinnin luojana. Ymmärtämällä kuinka meidän tunteemme ja käytöksemme vaikuttavat ympärillämme oleviin, voimme käsittää paremmin omien tekojemme seuraukset.

Ilmapiiriin, jossa huumoria hyödynnetään voimavarana, on mahdollista luoda ilon kiertävä kehä. Tarkoitan tällä sitä, että hyvä fiilis tarttuu työntekijältä toiselle.

Ilon kiertävällä kehällä en tarkoita jatkuvaa ”ilohöpöhöpötystä”, vaan tietoisia valintoja tavasta suhtautua kielteisiin tunteisiin ja tuen tarjoamista toiselle. Ilmapiirin ollessa hyvä iloa ja huumoria hyödynnetään luoden ilon kehä, jossa tuemme ja kannustamme toisiamme haastavissakin tilanteissa.


Huumorin hyödyntäminen johtamisessa

Ilmapiiri ei synny sattumalta ja vaikka kaikki ryhmän jäsenet vaikuttavat ilmapiiriin, on esihenkilön rooli silti merkittävä. Ilmapiiri syntyy arjen pienillä vivahteilla ja niillä valinnoilla, joilla päätetään päivittäinen tapa toimia ja kommunikoida.

Syntyäkseen avoin, vuorovaikutuksellinen ja iloinen ilmapiiri tarvitsee huumoria. Työyhteisö ei toimi vain työasioista vakavasti puhumalla. Tarvitaan huumoria, iloa ja naurua, jotta hyvä työyhteisön ilmapiiri saadaan rakennettua. Tilanteille nauraminen ja mokien muistelu vedet silmissä yhdistää ihmisiä todella hyvin.

Muista siis hyödyntää huumorin keinoja tietoisesti johtamisessa.

--

Kirjoittaja:

Tea Klinga, Johtakee Oy


Tea Klinga on tunneälykkään arkijohtamisen, työyhteisön toiminnan ja asiakaskohtaamisten valmentaja yrityksessään Johtakee Oy:ssä.
Tea auttaa yrityksiä saamaan tunneälyllä tulosta, parempaa johtamista ja toimivampaa vuorovaikutusta niin henkilöstön kuin asiakkaidenkin kanssa.

Huumori on yksi Johtakee Oy:n Arkijohtamisen mallin työkaluista. Arkijohtamisen malli tarjoaa tukea päivittäiseen johtamiseen erittelemällä osa-alueet, joihin arjen kohtaamisissa tulisi kiinnittää huomiota.


Tutustu lisää: https://johtakee.fi/

LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/tea-klinga

​​​​​​​Seuraa IG:ssä: johtakee_tea

Facebook: Johtakee Oy

--

​​​​​​​--


Tervetuloa 25.9. johtajaverkoston tapaamiseen oppimaan ja jakamaan kokemuksia teemasta huumori johtamisessa. Teemaan meitä johdattaa blogin kirjoittaja tunneälykkyyden ja vuorovaikutuksen puolestapuhuja, valmentaja ja Johtakee Oy:n yrittäjä Tea Klinga.
​​​​​​​
Aika:
Keskiviikko 25.9.2024 klo 14.00–17.00
Paikka: Hotelli Yöpuu, Jyväskylä​​​​​​​


​​​​​​​Johtajaverkosto

Johtajaverkosto on vertaisverkosto kaikenkokoisten organisaatioiden toimitusjohtajille, yrittäjille, päälliköille ja esihenkilöille Keski-Suomen alueella. Verkoston tapaamisissa pääset hetkeksi hengähtämään arjesta toisten johtajien seurassa ja kuulemaan samalla, miten kollegat toimivat erilaisissa johtamisen tilanteissa. Bonuksena saat uusia kontakteja, mahdollisesti jopa uusia asiakkuuksia.


Tulevat tapaamiset​​​​​​​

  • Ke 25.9.2024 klo 14.00–17.00

  • Ke 27.11.2024 klo 14.00–17.00
    ​​​​​​​

​​​​​​​Kevät 2025

  • Ke 12.2.2025 ​​​​​​​klo 14.00–17.00

  • Maalis-huhtikuu 2025

  • Toukokuu 2025

  • Syyskuu 2025

  • Marraskuu 2025


​​​​​​​Lisäksi sparraustiimit tapaavat
vapaamuotoisesti lounaalla, kahvilla, vierailemalla toistensa yrityksissä tms.

Voit liittyä verkostoon mukaan silloin kun sinulle parhaiten sopii. Tapaamiset järjestetään Jyväskylän alueella erilaisissa ympäristöissä, mutta aina voi olla mukana myös etäyhteydellä. Teemat ja asiantuntijat määräytyvät mukana olevien johtajien toiveiden perusteella.
​​​​​​​

Ilmoittaudu mukaan tai kysy lisää:

Merja Honkanen, merja.honkanen@kskauppakamari.fi, puh. 050 439 3005

--