Uuden tekoälysääntelyn vaikutukset ja riskienhallinta yrityksille

Tekoälyteknologiat kehittyvät nopeasti, minkä vuoksi tekoälyjärjestelmän määritelmästä pyritään tekemään mahdollisimman teknologianeutraali. Tekoälyasetuksen[1] 3 artiklan 1 alakohdan mukaan asetuksessa tarkoitetaan ’tekoälyjärjestelmällä’ ohjelmistoa, joka on kehitetty käyttäen yhtä tai useampaa liitteessä I lueteltua tekniikkaa ja lähestymistapaa ja joka voi tuottaa tiettyjen ihmisen määrittelemien tavoitteiden saavuttamiseksi tuloksia, kuten sisältöjä, ennusteita, suosituksia tai päätöksiä, jotka vaikuttavat ympäristöihin, joiden kanssa järjestelmät ovat vuorovaikutuksessa.”

Liitteessä I luetellut teknologiat kattavat mm. koneoppimis-, haku- ja optimointimenetelmät. Sääntöpohjaiset järjestelmät jäävät siten määritelmän ulkopuolelle.

Tekoälyasetuksessa tekoälyjärjestelmät jaotellaan riskiperusteisesti eri luokkiin, jonka perusteella sovellettavat säännökset määräytyvät:

• Kielletyt tekoälyjärjestelmät (eihyväksyttävissä oleva riski);
• Suuririskiset tekoälyjärjestelmät, joita tarkat vaatimukset koskevat;
• Vähäisen tai minimaalisen riskin tekoälyjärjestelmät.

Tekoälyasetus sisältää erityisiä vaatimuksia tekoälyjärjestelmille, jotka aiheuttavat suuren riskin luonnollisten henkilöiden terveydelle ja turvallisuudelle tai perusoikeuksille. Nämä suuririskiset tekoälyjärjestelmät ovat sallittuja EU:n markkinoilla, mikäli ne täyttävät tarkat vaatimukset ja suoritetaan vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi. Luokittelu suuririskiseksi tekoälyjärjestelmäksi perustuu voimassa olevan tuoteturvallisuuslainsäädännön mukaisesti tekoälyjärjestelmän suunniteltuun käyttötarkoitukseen. Luokittelu suuririskiseksi ei siten riipu ainoastaan tekoälyjärjestelmän toteuttamasta toiminnosta, vaan tämän ohella myös siitä erityisestä tarkoituksesta, johon kyseistä järjestelmää käytetään. Tietyt tekoälyjärjestelmät, joilla on pääasiassa perusoikeuksiin liittyviä vaikutuksia, on nimenomaisesti lueteltu liitteessä III.

Sääntelykokonaisuudesta komission tekoälyasetus astuu mitä todennäköisimmin ensimmäisenä voimaan. Asetuksen voimaan tuloon tulisi varautua yrityksissä seuraavasti:

• Mikäli yritystoiminnassa käytetään asetuksen soveltamisalan piiriin kuuluvia (muita kuin sääntöpohjaisia) järjestelmiä, tulisi kartoittaa niiden riskitaso, jonka perusteella sovellettavat säännökset määräytyvät;
• Tekoälyjärjestelmän riskitasoa arvioidessa olisi kartoitettava, mitä teknologioita yrityksessä käytetään ja mihin käyttötarkoitukseen. Eli tulisi selvittää, onko kyse tekoälyasetuksen tarkoittamasta suuririskisestä tekoälyjärjestelmästä, jota koskevat tarkat vaatimukset;
• Riskitason ja sovellettavien säännösten selvittämisen jälkeen tulisi varmistaa tekoälyasetuksen mukaisten vaatimusten noudattaminen yritystoiminnassa, joka on tärkeää yritysten ennakoivan riskienhallinnan kannalta, sillä vaatimusten laiminlyönnistä seuraa sanktioita.

Tekoälyasetusehdotusta täydennetään vastuusääntelyn uudistusehdotuksilla, joita ovat mm. tuotevastuudirektiivin muutosehdotus[2] sekä siviilioikeudellista vastuujärjestelmää koskeva ehdotus[3]. Vastuusääntelyllä on merkitystä erityisesti kansainvälistä kauppaa harjoittavien yritysten toiminnalle, sillä yritysten on ollut hankala ennakoida, miten nykyistä vastuusääntelyä sovelletaan, ja siten arvioida ja vakuuttaa riskejä.[4]

Siviilioikeudellista vastuujärjestelmää koskevan ehdotuksen mukaan direktiiviä sovellettaisiin sopimuksenulkoisiin siviilioikeudellisiin korvausvaateisiin, jotka koskevat tekoälyjärjestelmän aiheuttamia vahinkoja silloin, kun korvausvaade esitetään tuottamukseen perustuvaa vastuuta koskevien järjestelmien puitteissa. Uuden vastuusääntelyn avulla on tarkoituksena varmistaa, että tekoälyn aiheuttaman vahingon uhreilla on mahdollisuus saada korvausta samoin kuin sellaisissakin tilanteissa, joihin ei liity tekoälyn käyttöä.

Yritysten kannalta tuleva tekoälysääntely turvaa tekoälyyn liittyvää innovointia, investointeja ja kilpailukykyä. Yritysten tulee kuitenkin varautua vaatimusten noudattamiseen erityisesti, kun on kyse korkean riskin tekoälyjärjestelmistä, joita koskevat tiukat vaatimukset.

Tulossa kesällä 2023!

ICT-oikeuden webinaari -sarja:
Osa 1: Johdanto aiheeseen: Tekoälysääntely ja yritykset - Tulevaisuuden näkymiä
Osa 2: Uuden tekoälysääntelyn vaikutukset ja riskienhallinta yrityksille

WINLAW CHANNEL, https://www.winlaw.fi/winlaw-channel/ mm. ”Pääomamarkkinoiden rooli yritysten rahoituksessa”, ”Public Legal Corporate Governance”, ”Kehitysehdotuksia osakeyhtiön velkojainsuojasta”.

ASIANAJOTOIMISTO WINLAW OY

Lue osa 2: Uuden tekoälysääntelyn vaikutukset ja riskienhallinta yrityksille - osa 2

Kirjoittajat:

[1] Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tekoälyn harmonisoiduksi sääntelyksi (tekoälysäädös) (KOM(2021) 206 lopul).

[2] KOM (2022) 495, lopull. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston tuotevastuudirektiivin tarkistamiseksi.

[3] KOM (2022) 496, lopull. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sopimukseen perustumatonta siviilioikeudellista vastuuta koskevien sääntöjen mukauttamisesta tekoälyyn (direktiivi tekoälyyn liittyvästä vastuusta).

[4] Direktiivi tekoälyyn liittyvästä vastuusta 2022, s. 2.

Maksuton neuvontapalvelu jäsenille

Kauppakamarin jäsenenä saat maksutonta neuvontaa esimerkiksi talous-, laki-, vero- ja työsuhdeasioissa. Voit lähettää kysymyksesi osoitteeseen neuvonta@kskauppakamari.fi tai olla suoraan yhteydessä neuvontapalvelukumppaneihimme.