Kaupanalan konseptin kansainvälistyminen onnistuu myös Suomesta

Kauppakamari Loungen marraskuun treffien teemana pohdittiin suomalaisille kaupanalan toimijoille haasteellista kansainvälistymistä. Saimme kuulla kansainvälistymisen kokemuksia yhden onnistuneen ja esimerkillisen tapauksen ketjujohtajalta eli Kimmo Huttuselta Onninen Expressiltä.
<p>Onninen Expressin ketjujohtaja (vas.) kertoi kokemuksiaan kaupanalan kansainvälistymisestä Loungen treffeillä Karton vieraana.</p>

Onninen Expressin ketjujohtaja (vas.) kertoi kokemuksiaan kaupanalan kansainvälistymisestä Loungen treffeillä Karton vieraana.

K-ryhmä on kolmanneksi suurin pohjoismainen kaupan alan yritys. Edellä ovat vain H&M ja Ikea. Ketjun liikkeitä löytyy mm. Pohjoismaista, Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Puolasta. Onninen siirtyi Keskoon yrityskaupan myötä vuoden 2016 keväällä. Iso omistaja antaa lisää mahdollisuuksia, sillä Kesko panostaa merkittävästi esimerkiksi digitalisaatioon. Tällaisia investointeja ei pieni perheyhtiö olisi pystynyt tekemään.

Kimmo Huttusen viesti kuulijoille oli se, että kauppa voi kansainvälistyä, mutta kotiläksyt on tehtävä kunnolla, kuten aina kansainvälistymisessä. Kuluttajien käyttäytyminen on tunnettava kohdemaassa ja sen pohjalta on arvioitava oman toiminnan onnistumisen edellytykset.

Onninen Express -ketjun Venäjän valloitus oli opettavainen kokemus, sillä siellä tehtiin juuri se virhe, että oletettiin sen olevan suoraan iso markkina, eikä tutkittu sitä, miten ja mistä venäläinen rakentaja ostaa. Tuloksena oli se, että asiakkaita ei tavoitettu riittävästi, eikä siten ollut mahdollista saavuttaa markkinajohtajuutta tai 2. sijaa, joka on kirjattu strategiaan tavoitteeksi. Niinpä oppirahat maksettiin ja Venäjältä vetäydyttiin pois viime vuoden aikana.

Puolassa ja Norjassa sen sijaan Onnisen konsepti toimii mainiosti. Pirstaleisella markkinalla Puolassa oli tilaa ja varastointi toimi tehottomasti, joten Onnisen konsepti pystyy tuomaan parempia ratkaisuja markkinaan. Onnisen periaate on se, että omasta konseptista pidetään kiinni, mutta siitä on kuitenkin mahdollista vähän joustaa paikallisten tarpeiden mukaan.

Konseptien tiukka noudattaminen kansainvälisesti tuo toki omat haasteensa. Toisaalta Karton toimitusjohtaja Kalevi Koistinen, joka on pitkään myös aiemman uransa aikana työskennellyt kaupan konseptien kehittämisen parissa, näkee, että suomalaiset toimijat joustavat liikaa luoduista konsepteista ja sitä kautta menettävät konseptoidun palvelun hyödyt. Tämä saattaa olla yksi syy, miksi onnistuneita kansainvälistymistarinoita Suomesta on kaupanalalla vähemmän.

Kalevi kertoi Karto Oy:n suunnitelmista, joissa kansainvälisyys näyttelee vain pientä osaa. Tällä hetkellä vientiin menee vain viisi prosenttia liikevaihdosta. Lisensoidut Muumi-tuotteet ja Marimekon tuotteet kiinnostavat maailmalla, mutta muuten kortti-, paketointi-, kattaus- ja askartelutuotteiden suhteen ollaan realisteja ja nähdään, ettei niissä pystytä tarjoamaan varsinaista lisäarvoa esimerkiksi paikallisiin kilpailijoihin nähden.

Karto Oy haluaa olla suomalaisten tunteiden tulkki, joten se keskittyy omiin vahvuuksiinsa: ketteryyteen, ajan ilmiöiden esiin tuomiseen, omaan suunnitteluun, lisensointiosaamiseen, markkinatuntemukseen ja hyvään jakeluverkostoon. Panostuksia lisätään omaan myyntiin ja markkinointiin sekä digitaalisuuden kehittämiseen. Yhtenä hyvänä esimerkkinä siitä uusi nettipalvelu www.korttibotti.fi erityisesti yrityksille. Karto on toiminut Suomessa jo vuodesta 1971 ja liikevaihto 2017 oli 15 m€. Henkilöstöä Kartolla on 55 työntekijän verran.


Kauppakamari Lounge tarjoaa ainutlaatuisen verkoston kansainvälistä kauppaa tekeville yrityksille löytää palveluja, asiantuntijoita, vastauksia kysymyksiin ja tietoa kansainvälistymiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Verkostossa opit tuntemaan alueen kansainvälistymisen konkarit ja tutustut myös muihin yrityksiin, joiden kokemuksia ja verkostoja voit hyödyntää.

Tutustu Loungen palveluihin ja tule mukaan verkostoon!