Yliopiston tehtävä on muuttaa maailmaa
Jyväskylän yliopiston pitkä historia juontaa vuonna 1863 perustettuun Suomen ensimmäiseen suomenkieliseen opettajankoulutusseminaariin. Vuosien mittaan siitä on kehittynyt kansainvälisesti merkittävä monialainen yliopisto, joka tunnetaan laadukkaan opettajankoulutuksen lisäksi myös muun muassa hiukkaskiihdyttimestään ja maan ainoasta liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
YLIOPISTON MERKITYSTÄ voisi kuvailla kertomalla, että viimeisimpien yli 30 vuoden aikana Jyväskylän kaupungin väestömäärä on kasvanut yli kahdeksan kertaa nopeammin kuin niissä kaupungeissa, joissa ei ole yliopistoa. Tai sillä, että yliopiston taloudellinen vaikutus on arvioitu yli 1,1 miljardin euron vuosittaiseksi bruttoarvonlisäksi. Tai sillä, että yliopiston on laskettu luovan yli 12 000 työpaikkaa. Yliopiston merkitystä voisi laskea myös tutkintojen tai tutkimusartikkeleiden määrästä. Yliopiston todellinen merkitys kuitenkin pakenee laskimia.
– Yliopiston tärkein tuotos kävelee kahdella jalalla pois yliopistosta. Osaaminen siirtyy opiskelijoiden ja verkostoitumisen kautta näkymättömästi yrityksiin ja yhteiskuntaan. Yliopiston tärkein tehtävä on aina ollut luoda laajaa osaamista, Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen kuvailee.
Jyväskylällä on tärkeä rooli elinkeinoelämältään kasvavana ja voimakkaana yliopistokaupunkina. Kaupungilla ja yliopistolla on hyvä maine, ja Jyväskylään tullaan opiskelemaan ympäri maailmaa, myös pääkaupunkiseudulta. Monet opiskelijat haluavat jäädä asumaan alueelle opintojensa jälkeen, mikä tarkoittaa sitä, että elinkeinoelämän tulisi pystyä tarjoamaan valmistuville opiskelijoille työpaikkoja.
YRITTÄJYYS NÄHDÄÄNKIN YLIOPISTOSSA yhä tärkeämmässä roolissa. Opiskelijat ja henkilökunta kokevat yrittäjyyden mahdollisuutena, ja opintoja suoritetaan yhä useammin monialaisissa tiimieissä.
– Nykyään panostetaan siihen, että koulutuksessa tuetaan oman idean myymisen taitoja. Myös eri oppilaitosten, kaupungin ja Keski-Suomen Yrittäjien kanssa tehdään yhteistyötä ja Tekes tukee tutkijoiden valmiuksia yrittäjyyteen, kauppakorkeakoulun dekaani Hanna-Leena Pesonen kertoo.
Yliopistolle on viime vuosina syntynyt paineita näyttää, että sillä on yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopistossa ei Hämäläisen mukaan olla osattu tarpeeksi viestiä, millainen taloudellinen ja henkinen merkitys sillä on niin paikallisesti kuin yksilön elämässä. – Yliopistolta pitää tulla myös spin-offeja ja yhteiskuntaa eteenpäin vieviä ajatuksia. Parhaat spin-offit tulevat yleensä yliopiston huippututkimuksesta. Tutkimus ja yritysyhteistyö eivät missään nimessä sulje toisiaan pois, Hämäläinen toteaa.
YLIOPISTOLÄHTÖISIÄ YRITYKSIÄ Jyväskylässä ovat esimerkiksi maailmaa valloittavat Firstbeat ja Naava. Tunnetuksi tapahtumaksi noussut Nordic Business Forum on puolestaan kauppakorkeakoulun opiskelijoiden perustama. Myös Synesa Solutions ja Recenart ovat mielenkiintoisia Jyväskylän yliopistosta alkunsa saaneita yrityksiä, Pesonen listaa.
– Yliopistossa tehtyyn tutkimukseen perustuva Ekapeli on auttanut suomalaislapsia lukemisen pulmissa jo vuosia. Nyt GraphoGame –peli tuo saman mahdollisuuden maailman lapsille, Hämäläinen kertoo. – Sanotaan, että yliopiston pitäisi muuttua maailman mukana. Se on totta, mutta ensisijaisesti yliopiston tulee muuttaa maailmaa.
