Jyväskylän seudun kauppapalvelututkimus: Toimenpiteitä Jyväskylän keskustan elävöittämiseksi tarvitaan

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Jyväskylän seudun kauppa-alueiden kehitystä. Tutkimuksessa selvitettiin Jyväskylän seudun asukkaiden erikois- ja päivittäistavaroiden sekä aineettomien kaupallisten palvelujen ostotapoihin liittyviä toimintatapoja sekä mielipiteitä ja toivomuksia alueen kauppapalvelujen kehittämiseksi. Tutkimuksessa Jyväskylän seudulla tarkoitetaan Jyväskylän Seppälän, keskustan, Keljon, Vaajakosken ja Jyskän sekä Palokan alueita sekä Hankasalmen, Muuramen, Petäjäveden, Laukaan, Uuraisen ja Toivakan kuntia.

Jyväskylän Seppälän alueella asioi kuukausittain lähes kaksi kolmasosaa ja viikoittain lähes kolmasosa Jyväskylän seudun täysi-ikäisistä asukkaista. Jyväskylän ulkopuolisista kunnissa asioidaan eniten Muuramessa ja Laukaassa. Elintarvikkeet, terveyteen liittyvät tuotteet, rakennustarvikkeet sekä maatalous- ja puutarhatuotteet ostetaan pääasiassa Jyväskylän seudulta. Yksityiset hyvinvointipalvelut sekä parturi- ja kampaamopalvelut hankitaan pääasiassa Jyväskylän seudulta ja suurimmaksi osaksi omalta asuinpaikkakunnalta.

Ostouskollisuus vaihteli melko paljon asuinkuntien välillä. Uskollisuus on suurinta Jyväskylässä (87%). Hankasalmella sitoutunutta oli 46 % vastaajista, Laukaassa, Muuramessa ja Petäjävedellä 27 %. Heikointa sitoutuminen oman paikkakunnan palveluihin oli Uuraisilla (14%) ja Toivakassa (19%).

Asioinnin muutokset eri kauppa-alueilla viimeisen vuoden aikana

Asiointiaan eri kauppa-alueilla viimeisen vuoden aikana vähentäneiden osuus on Seppälää, Palokkaa ja Muuramea lukuun ottamatta suurempi kuin niissä asiointiaan lisänneiden osuus. Eniten asiointi on vähentynyt Jyväskylän keskustassa.

”Seppälän vetovoimaisuus selittyy kaupan rakenteella ja kauppa-alueiden erilaisilla luonteilla. Luontaisesti keskustan ulkopuolella asuvat hakevat viikoittaiset hankinnat kuten elintarvikkeet ja muut päivittäistavaratuotteet keskustan ulkopuolella sijaitsevilta kaupan alueilta. Keskusta on kuitenkin edelleen vahva ykkönen esimerkiksi vaatetusalan, kirjakaupan, optikkoalan tuotteissa sekä erilaisissa palveluissa kuten kahvila- ja ravintola-alalla. Keskustan pitää kilpailla muiden kauppa-alueiden kanssa omilla vahvuuksillaan, ja näihin vahvuuksiin kaupunki panostaa Jyväskylän keskustan kehittämisessä, sanoo Jyväskylän kaupungin kaupunkirakenteen toimialajohtaja Erja Saarivaara.

Keski-Suomen kauppakamari painottaa, että keskustan kehittäminen on laajempi kokonaisuus. Jyväskylän keskustan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi tarvitaan merkittävää täydennysrakentamista ja uusia asuntoja. Asumisen lisäksi työpaikka-alueita on kaavoitettava lisää Jyväskylän keskustaan. Myös liikenteen sujuvuudella on merkitys keskustan saavutettavuudelle.

”Muutokseen on puututtava. Jyväskylän keskustassa on vielä paljon mahdollisuuksia. Keskustan kehittämisen kärjet on oltava asumisessa sekä kaupallisessa- ja työpaikkarakentamisessa yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

”Ihmisten asuminen keskustassa tukee parhaiten palveluiden säilymistä, ja riittävä määrä asukkaita ja työpaikkoja keskustaan saadaan ainoastaan mittavalla täydennysrakentamisella”, sanoo Peabin liiketoimintajohtaja Juha-Pekka Eskola.

Keskustan vetovoiman kehittämisen tarpeellisuus ilmeni myös tutkimuksen avoimissa vastauksissa.

”Keskustan kehittämiseksi tarvitaan korkeampaa rakentamista, jopa yli 20 kerroksisia tornitaloja. Ratapiha täytyy kattaa ja täydennysrakentaa. Kun Jyväskylässä on tarpeeksi asukkaita tulevaisuudessa, voisi pitkän aikavälin suunnitelmassa selvittää ratikan kannattavuutta, sanoo Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan JYY:n toimitusjohtaja ja Keski-Suomen kauppakamarin Liikenne- ja aluerakennevaliokunnan puheenjohtaja Marko Huttunen.

Seppälän alueen odotetaan kasvavan kauppa-alueena, mutta keskustan profiloituminen ja toimenpiteet mahdollistavat keskustan vetovoimaisuuden säilymisen.

”Seppälä kaupan keskittymänä tulee varmasti jatkossakin vahvistumaan entisestään kauppakeskus Sepän ja muiden uusien toimijoiden myötä. Palvelukokonaisuus on hyvä ja se näkyy asiakkaisen vastauksissa tutkimuksessa. Sen sijaan saavutettavuuden osalta voisimme toimia ennakoivammin jatkossa. Oli kyseessä mikä tahansa kaupan keskittymä, liikennejärjestelyt tulisi rakentaa etupainotteisesti kuntoon, jotta alueen asiakasvirta voidaan taata. Saavuttavuus vaikuttaa asiointiin ja sitä kautta yritysten halukkuuteen investoida”, sanoo Osuuskauppa Keskimaan market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja Reima Loukkola.

”Keskustan osalta on vahvistunut käsitys siitä, että kauppa ja ostokset eivät voi olla keskustassa käymisen ainut syy, vaan tarvitaan esim. kulttuuripalveluita. Uskon keskustan vetovoimaan siinä mielessä, että se on persoonallinen paikka ja asuminen Jyväskylän keskustassa on vetovoimaista”, sanoo Jyväskylän kaupungin strategisten kaupunkikehittämishankkeiden hankejohtaja Anne Sandelin.

Verkko-ostosten määrä kasvussa

Noin joka viides ilmoitti lisänneensä verkosta ostamista ja vastaavasti 7 % vähentäneen sitä. Noin joka viides kyselyyn vastanneista tekee verkkokauppaostoksia vähintään kerran kuukaudessa ja joka kolmas muutaman kerran vuodessa. Jyväskylässä asuvat ovat hieman aktiivisempia verkkokauppojen käyttäjiä kuin muualla Jyväskylän seudulla asuvat. Aktiivisimpia verkkokauppojen käyttäjiä ovat 25-44-vuotiaat naiset, yli kahden hengen taloudessa asuvat ja lapsiperheet.

Verkosta eniten ostettuja tuotteita ovat valokuvaustuotteet (42%), kodin viihde-elektroniikka (19%), kirjakauppa-alan tuotteet (17%), naisten vaatteet (14%), lasten vaatteet (12%), jalkineet (11 %), huonekalut (10%) ja kodinkoneet (10%). Yleisimmäksi syyksi verkko-ostosten tekemiseen kerrottiin helppous, hinta, saatavuus ja valikoima. Vastaajista 81 % käyttää internettiä tietokoneella 75 % älypuhelimella. Vain 6 % ei käytä internetiä ollenkaan.

Taustaa

Kauppapalvelututkimus käsitti kaksi osaa: kuluttajatutkimuksen (kotitalouksien ostotapatutkimus) ja ostovoima-analyysin. Tutkimuksessa tarkasteltiin Jyväskylän seudun kaupan nykytilaa ja kehitysnäkymiä näiden tutkimusten valossa. Tutkimusongelmat kohdistuvat pääpiirteittäin kotitaloustutkimukseen ja ostovoima-analyysiin. Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa 2017. Haastatteluun vastasi yhteensä 1068 henkilöä. Vastaajista naisia oli 40 % ja miehiä 60 %.

Tutkimuksen toteutti Tietoykkönen Oy. Edellisen kerran vastaava tutkimus on tehty vuonna 1996. Seuraava kauppapalvelututkimus on tarkoitus toteuttaa viiden vuoden päästä.

Kooste tuloksista jklkauppapalvelu2017.pdf

Raportti jklkauppapalveluraportti.pdf