Kauppakamarit: Rahoituspohja riittämätön Liikenne 12 -suunnitelmassa

Kuvituskuva: Roine Piirainen

Kuvituskuva: Roine Piirainen

Kauppakamarien mielestä liikenteen infran rahoituspohja on riittämätön sellaisena kuin se Liikenne 12 –suunnitelmassa on esitetty. Liikenteen infraan tarvitaan huomattavasti vankempi rahoituspohja, jotta toimivat liikenneyhteydet voidaan varmistaa tulevaisuudessa.

”Liikenne 12 -suunnitelma on hyvä alku, mutta sen rahoituspohja on riittämätön. Kehittämisinvestoinneille on suunnitelmassa varattu noin 6,1 miljardia euroa, mikä tarkoittaa maantieverkolle vähän yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Summat ovat hyvin pieniä, kun otetaan huomioon, että maantieverkolla kulkee 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja 70 prosenttia tavaraliikenteestä,” Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood sanoo.

Kauppakamarit ottivat kantaa valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan eli niin sanottuun Liikenne 12 -suunnitelmaan lausuntokierroksella.

”Suurin haaste rahoituksen suhteen suunnitelmassa on se, ettei sitoutumista investointien rahoitukseen ole. Liikennejärjestelmän kehittämiseksi on tärkeää, että pitkäjänteinen rahoitus turvataan”, Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen sanoo.

Liikenne 12 -suunnitelmassa näkyy panostus raideliikenteeseen, mutta samalla maantieverkon kehittämisinvestointien rahoitustaso jää hyvin vaatimattomaksi. Keski-Suomen kauppakamari muistuttaa, että jatkossakin suurin osa tavaraliikenteestä kulkee maanteillä.

”Raiteille voidaan siirtää jonkin verran isoja massakuormia ja henkilöliikennettä, mutta myös jatkossa elintarvikkeet, kappaletavarat ja osakuormat tulevat pysymään kumipyörillä. Siksi onkin merkittävää varmistaa tieliikenteen sujuvuus myös raskaan liikenteen osalta”, Liikenne- ja aluerakennevaliokunnan puheenjohtaja, Kuljetusliike Taipaleen toimitusjohtaja Timo Louhivaara sanoo.

Hiltusen mukaan investointihankkeiden priorisointia on käsitelty luonnoksessa liian yleisellä tasolla.

”Priorisoinnissa täytyy tehdä dataan perustuvaa määrittelyä ja investointipäätöksissä huomioida Euroopan tasolla määritelty Valtatie 4:n TEN-T ydinverkkostatus. Sen mukaiset vaatimustason kriteerit nelostien osalta eivät täyty. Puutteita on muun muassa palvelutasossa, turvallisuudessa ja taukopaikoissa”, Hiltunen sanoo.

Valtatie 4 on Suomen tärkein pohjois-eteläsuuntainen pääväylä niin elinkeinoelämän kuljetuksissa kuin henkilöliikenteessä liikennemäärillä mitattuna. Pullonkaula Vaajakosken kohdalla haittaa niin lyhyt- kuin pitkämatkaista liikennettä ja elinkeinoelämän kuljetuksia. Keski-Suomessa suunnittelutilanne on hyvä, mikä tarkoittaa, että investointihankkeet päästään aloittamaan nopeasti.

Valtatie 4 kehittämisen lisäksi Keski-Suomen kauppakamarin mielestä tärkeää on Valtatie 9 sujuvoittaminen sekä Jyväskylä-Tampere-raideyhteyden kehittäminen osana Liikenne12-suunnitelmaa. Jyväskylä-Tampere-raideyhteys on nykyisellään häiriöherkkä ja käytöltään kapasiteetiltaan ylärajoilla.

”Keskeisen sijaintinsa vuoksi Keski-Suomen liikenneyhteyksillä on merkitys valtakunnallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien toimivuuteen. Lisäksi Keski-Suomessa toimii alueen mutta myös koko Suomen kannalta merkittäviä vientiyrityksiä, joiden elinehto ovat toimivat liikenneyhteydet”, Hiltunen painottaa.

Hiilineutraalisuustavoitetta ei voida täyttää yritysten kilpailukyvyn kustannuksella

Keski-Suomen kauppakamari otti kantaa myös lausunnoilla olleeseen luonnokseen valtioneuvoston periaatepäätökseksi kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.

Keski-Suomen kauppakamarin mukaan Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 on kova, ja se vaatii niin yrityksiltä kuin yksityisiltä voimakkaita toimia erittäin nopeassa aikataulussa. Kauppakamarin mukaan esityksessä tulisi huomioida paremmin päästövähennystavoitteiden toteutumista talouden näkökulmasta ja vaikutuksia niin valtion, yritysten kuin yksityisen kuluttajan näkökulmasta.

”Herää kysymys, onko Suomella varaa toimia suunnannäyttäjänä. Suomen hiilineutraaliksi siirtyminen tulisi tehdä hallitusti siten, että se on linjassa kehityksen kanssa, eikä maksaa siitä liian kovaa hintaa Suomen kilpailukyvyn kustannuksella”, Hiltunen sanoo.

Hiltunen muistuttaa, että yritykset tekevät vastuullisia toimia omaehtoisestikin omien ja markkinoilla olevien mahdollisuuksien puitteissa ja ymmärtävät, että vastuullinen toiminta on myös kilpailuetu.

”Tarvitaan ennemmin kannusteita kuin veronkorotuksia, sillä polttoaineveronkorotukset heijastuvat kuljetusten hintoihin, millä on suomalaisten yritysten kilpailukykyä heikentävä vaikutus”, Hiltunen sanoo.