12.08.2019 10:56
Keski-Suomen Aikajana 3/2019: Suhdannehuippu on ohitettu viennissä, teollisuudessa ja kaupan alalla
Kuva: Pexels
Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Keski-Suomessa 3,3 prosenttia ja koko Suomessa 4,1 prosenttia, selviää tuoreimmasta Keski-Suomen aikajanasta. Kasvun kärjessä olivat alkuvuonna rakentaminen, kauppa ja yksityiset palvelut.
Rakentamisen kasvu oli 10,8 prosenttia ja palveluissa 2,3 prosenttia. Rakentamisen kasvua selittävät Jyväskylän seudun erittäin vilkas asuntorakentaminen sekä Äänekosken seudun isot infrahankkeet. Kirri-Tikkakosken rakentamisen vaikutukset eivät näy vielä tässä tarkastelujaksossa. Tukku- ja vähittäiskaupan kasvu oli Keski-Suomessa 2,8 prosenttia ja koko maassa 0,8 prosenttia. Kasvua tuli siis kotimarkkinoilta.
Keski-Suomen vienti kääntyi alkuvuonna laskuun. Maailmantalouden epävarmuus heijastuu nyt suoraan vientiyrityksiin. Keski-Suomen kasvu alkoi syksyllä 2015 ja koko maassa syksyllä 2016. Suhdannekäänne huonompaan tapahtui Keski-Suomessa koko maata aiemmin.
Investoinneilla ja maailmantaloudella on iso merkitys
Kovin kasvu oli jälleen Äänekosken seudulla, missä liikevaihdot kasvoivat alkuvuonna 10,2 prosenttia. Myös Saarijärven-Viitasaaren seudulla oli erinomainen kasvu eli 8,6 prosenttia. Molempien seutujen kasvua selittävät isot teollisuusinvestoinnit. Jyväskylän seudulla teollisuuden liikevaihdot kääntyivät alkuvuonna 3,8 prosentin laskuun.
Tuoreimman aikajanan mukaan näyttää siltä, että miltei koko teollisuuden kapasiteetti on nyt käytössä. Kasvun jatkuminen vaatii kuitenkin uusia investointeja. Keskisuomalaiset yritykset ovat julkistaneet kesän aikana uusia investointihankkeita, muun muassa Valmet investoi Jyväskylään, Valtra Äänekoskelle, Serres Saarijärvelle ja Honkarakenne Karstulaan.
Yritysten liikevaihtojen kehitys näkyy suoraan työttömien määrässä
Kasvun heikentyminen on heijastunut työttömyyden laskuun. Työttömyys laski alkuvuonna 5,4 prosenttia, viime vuonna 10,2 prosenttia. Vuoden työttöminä olleiden määrä kääntyi monen laskuvuoden jälkeen nousuun.
Keski-Suomen hyvä talouskasvu ei ole pystynyt vähentämään työttömyyttä riittävästi. Vaikka työttömien määrä on vähentynyt neljässä vuodessa 8222 työttömällä, Keski-Suomen työttömyysaste oli kesäkuussa maan toiseksi korkein.
”Työttömyyden laskuun tarvitaan lisää sekä julkisia että yksityisiä investointeja. Jotta Keski-Suomi säilyy jatkossakin kasvun maakuntana, tarvitsemme saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden välillä”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.
Keski-Suomen veturiin lisää vauhtia
Jyväskylän seudun kasvu on jäänyt jälkeen verrokkiseutujen eli Helsingin, Tampereen, Kuopion ja Oulun seuduista. Alkuvuonna Jyväskylän seudun liikevaihtojen kasvu oli 2,0 prosenttia, Oulun seudun 6,9 prosenttia, Kuopion seudun 6,0 prosenttia, Helsingin seudun 4,6 prosenttia ja Tampereen seudun 4,0 prosenttia.
Kasvu oli jo viime vuonna verrokkiseutuja vaatimattomampaa. Oulun ja Kuopion seutujen kasvua ovat edesauttaneet muun muassa suuret EU-tuet nykyisellä ohjelmakaudella 2014-2020. Helsingin ja Tampereen seutujen kasvua selittää osaltaan kova väestönkasvu. Jotta Jyväskylän seudun liikevaihtojen kasvu parantuisi, tarvitaan esimerkiksi investointeja, kuten Hippos2020, sekä Kuopion ja Oulun seutujen kanssa samantasoisia EU-tukia uudella ohjelmakaudella 2021-2027.
”Kaupunkiseudun kehittämistä ei saa unohtaa, jotta Jyväskylän seutu säilyy edelleen houkuttelevana asuinpaikkana. Meidän on puhallettava yhteen hiileen, jotta yritystoiminnan edellytykset, kuten hyvä saavutettavuus ja osaavan työvoiman saatavuus saadaan kuntoon Keski-Suomessa”, painottaa Hiltunen.
Lue lisää
Keski-Suomen Aikajana 2/2019: Suhdannehuippu on ohitettu ja vuokratyövoiman käyttö on lisääntynyt